Ruskojuoksiainen alapuolelta kuvattuna. Kuvassa näkyvät sen vahvat etujalat.
Se on väriltään punainen, oranssi, tai ruskea[2] ja sillä on ruumiin jokaisessa jaokkeessa yksi jalkapari, yhteensä 15 jalkaparia[3][2] ja lyhyistä jaokkeista muodostuneet tuntosarvet[2]. Keskimäärin noin 20[3]-30 mm pitkäksi kasvava ruskojuoksiainen on yksi Suomen yleisimmistä tuhatjalkaislajeista,[2] joka on levinnyt Lappiin saakka.[3]
Ruskojuoksiainen liikkuu nopeasti, käärmemäisin liikkein.[3] Se saattaa puolustautua puremalla, mutta sen purema ei ole myrkyllinen. Se talvehtii aikuisena ja voi elää kuusi vuotta vanhaksi.[4]
Ruskojuoksiaisen kuvasi ensimmäisenä Carl Linnaeus vuonna 1758.
Elinympäristö
Ruskojuoksiainen viihtyy puiden kaarnojen ja kivien alla,[2] kosteassa karikkeessa lehtien ja lahoavien puukappaleiden seassa,[3] vanhojen rakennelmien sisällä sekä kosteissa tiloissa kuten kellarissa. Ruskojuoksiainen ei ole tuholaiseläin.[2]
Ravinto
Ruskojuoksiaiset ovat petoja, ja käyttävät ravintonaan hyönteisiä.[2]
