Rudolf Maister syntyi Kamnikissa 29. maaliskuuta 1874 ja hän opiskeli ensin koulussaa Ljubljananassa ja jatkoi opintojaan kadettikoulussa Wienissä liittyen valmistuttuaan Itävalta-Unkarin armeijaan. Maister oli ylentynyt luutnantiksi vuonna 1885.[1]
Ensimmäisessä maailmansodassa Maister oli ylennyt majuriksi. Hän otti osaa taisteluihin Mariborin suunnalla. Ensimmäinen maailmansota johti lopulta Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian luhistumiseen. Maister oli luonut siteitä sloveenipoliitikkoihin ja 1. marraskuuta 1918 hänen komentamansa joukot ottivat haltuunsa alueet Ala-Steiermarkissa ja Mariborin ympäristössä. Samassa kuussa Maister kokosi noin 2 000 sloveenisotilaan joukon, jotka hänen komennuksessaan alkoivat riisua aseista Itävalta-Unkarille vielä uskollisia joukkoja. Toukokuussa 1919 hänen komentamansa osastot valtasivat myös osia Kärntenistä.[1]
Vuoden 1920 Saint-Germainin rauhan mukaan Etelä-Steiermarkista ja Mariborista tuli osa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa. Etelä-Kärntenissä järjestettäisiin puolestaan kansanäänestys alueen kohtalosta. Lopulta 10. lokakuuta 1920 järjestetyssä äänestyksessä 59 % kannatti alueen liittämistä Itävaltaan. Maister toimi sittemmin Mariborin kuvernöörinä ja vuosien 1921–1923 välillä hän johti Italian vastaisesta rajasta sopinutta komissiota. Maister jäi eläkkeelle vuonna 1923. Hän kuoli Unecissa lähellä Rakekia 26. heinäkuuta 1934.[1]
Maisterin kirjoituksia julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen teoksena Boj za Maribor 1918–1919: Spominski zbornik ob sedemdesetletnici bojev za Maribor. Eläessään hän oli julkaissut myös runokokoelman Poezije. Maisterille on sittemmin pystytetty muistomerkkejä Kamnikiin, Mariboriin ja Ljubljanaan.[1] Sloveniassa vuodesta 2005 lähtien 23. marraskuuta vietetty Rudolf Maisterin päivä on kansallinen juhlapäivä.[2]
Lähteet
↑ abcdWojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 613-614. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0(englanniksi)