Rosa Melba Ponzillo^[1] (22. tammikuuta 1897 – 25. toukokuuta 1981), tunnettiin esiintyjänimellä Rosa Ponselle, oli yhdysvaltalainen oopperalaulaja. Äänialaltaan hän oli sopraano.^[2]

Ponselle syntyi italialaisten siirtolaisten perheeseen Connecutissa. Hän aloitti esiintymisen laulajana jo lapsuudessaan, aluksi paikallisessa kaupassa ja sittemmin mykkäelokuvateatterissa. Tämän jälkeen hän alkoi esiintyä vanhemman sisarensa kanssa New Havenin ja myöhemmin New Yorkin vaudeville-näytelmissä. Vuonna 1918, Ponsellen ollessa 21-vuotias, Enrico Caruso kutsui hänet osallistumaan Metropolitan-oopperan järjestämään koe-esiintymiseen. Hänen suorituksensa Giuseppe Verdin oopperassa Kohtalon voima herätti vaikutuksen, ja hänestä tuli ensimmäinen amerikkalaissyntyinen Metropolitaniin otettu laulaja, jolla ei ollut eurooppalaista kokemusta tai muodollista alan koulutusta.^[1]

Suurimman osan urastaan Ponselle esiintyikin Metropolitan-oopperassa. Lyhytaikaisemmin hän lauloi myös Royal Opera Housessa Lontoossa ja Maggio Musicalessa Firenzessä. Jätettyään teatterin vuonna 1937 hän keskittyi levyttämiseen ja opettamiseen.^[2] Ponselle kuoli entisen miehensä kanssa rakennuttamassaan kodissaan Baltimoressa vuonna 1981.^[1] Osa kriitikoista piti häntä aikansa sopraanoista parhaimpana.^[2] Erityisesti hän sai tunnustusta Vincenzo Bellinin Norma-oopperan nimiroolin tulkitsijana.^[3]