Rohtokoisio

Rohtokoisio
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Koisiot Withania
Laji: somnifera
Kaksiosainen nimi

Withania somnifera
(L.) Dunal

Alalajit

Withania somnifera obtusifolia
Withania somnifera somnifera

Katso myös

  Rohtokoisio Wikispeciesissä
  Rohtokoisio Commonsissa

Rohtokoisio (Withania somnifera) on koisokasveihin kuuluva monivuotinen kasvi. Sen muita nimityksiä ovat esimerkiksi ashwagandha ja Intian ginseng. Rohtokoisio tunnetaan erityisesti lääkekasvina. Sillä on yli 3 000 vuoden historia perinteisessä intialaisessa lääkinnässä eli ayurvedassa. Sitä on käytetty pitkään myös perinteisessä persialais-arabialaisessa lääkinnässä eli unanissa ja perinteisessä tamililaisessa lääkinnässä eli siddhassa. Nykyisien tiedon valossa kasvi on nautittuna pikemmin haitallinen kuin hyödyllinen[1].

Rohtokoision vaikutuksista on vain vähän tieteellistä näyttöä, mutta se voi mahdollisesti parantaa unenlaatua ja lievittää stressiä.[2] Joissakin tutkimuksissa rohtokoisiolla on todettu olevan muun muassa aivojen ja hermoston toimintaa edistäviä vaikutuksia.[3][4]

Rohtokoisiolla on kaksi tunnettua alalajia, Withania somnifera obtusifolia ja Withania somnifera somnifera.[5]

Etymologia

Rohtokoision latinankielinen lajinimi somnifera tarkoittaa ”unta tuovaa” tai ”narkoottista”.[6] Sanskritinkielinen nimitys, ashwagandha, oletettavasti tarkoittaa hevosen hajua, mikä viittaa joko kirjaimellisesti rohtokoision vahvaan hevosta muistuttavaan tuoksuun tai sen kykyyn antaa käyttäjälleen ”hevosen voimat”.[7] Intian ginseng puolestaan viitannee kiinalaisessa perinnelääkinnässä käytettyyn ginsengiin, jonka väitetyissä lääkinnällisissä ominaisuuksissa on paljon yhtäläisyyksiä rohtokoision vastaaviin.[8]

Ulkonäkö ja koko

Verholehdet ympäröivät rohtokoision marjoja.

Rohtokoisio on ainavihanta 50–200 cm korkea pensaskasvi. Sen varsi on pysty ja tiheän karvan peittämä. Lehdet puolestaan ovat karvattomia, ehytlaitaisia ja muodoltaan soikeita. Rohtokoisio kukkii ja tuottaa marjoja marras-helmikuussa. Sen kukat ovat ulkonäöltään vaatimattomia; niiden väri vaihtelee vihertävästä kalvakan keltaiseen ja ne muodostavat lyhytlapakkoisia terttumaisia kukintoja. Marjat ovat pallomaisia ja väriltään oranssinpunaisia. Ne kypsyvät verholehtien suojaamina.[9] Rohtokoision juuri on paksu, suippo ja vaaleanruskea.[10]

Levinneisyys ja elinympäristö

Rohtokoisiota tavataan luontaisesti subtrooppisen vyöhykkeen kuivilla alueilla[11] Intian niemimaalla, Etu-Aasiassa ja Afrikassa sekä jonkin verran myös eteläisessä Euroopassa, lähinnä Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa.[12]

Viljely

Rohtokoisiota viljellään pääasiassa Intiassa, jossa sen arvioitu vuotuinen tuotanto on yli 8 000 tonnia.[13] Rajasthan, Punjab, Haryana, Uttar Pradesh, Gujarat, Maharashtra ja Madhya Pradesh ovat merkittävimpiä rohtokoisiota tuottavia osavaltioita Intiassa.[11]

Siemenet kylvetään yleensä kesä-heinäkuussa. Viljelysmaaksi soveltuu parhaiten hiekkainen savimaa tai vaalea lateriitti, jonka pH on 7,5–8,0. Rohtokoisio vaatii kuivan kauden kasvunsa aikana, mutta myös lopputalveen sijoittuvat sateet ovat sille eduksi, sillä ne edistävät juurten oikeanlaista kehitystä. Paras viljelylämpötila on 20–35 °C. Kasvia voidaan viljellä jopa 600–1 200 metrin korkeudessa.[13]

Käyttö

Perinteinen lääkinnällinen käyttö

Rohtokoision juurta ja lehtiä on hyödynnetty lääkinnällisesti.

Ayurvedassa rohtokoisiosta on käytetty yleensä juurta ja lehtiä. Perinteisesti sitä on pidetty erityisesti hermostoa uudistavana ja vahvistavana. Lisäksi sen väitetään olevan voimakas lemmenrohto ja sillä uskotaan olevan rauhoittavia, nuorentavia, oppimista ja muistia parantavia sekä pitkän iän takaavia ominaisuuksia. Ayurvedassa sen avulla on hoidettu myös muun muassa impotenssia, geriatrisia ongelmia, kroonista väsymystä, nestehukkaa, heikkoja luita, irtoavia hampaita, janoa, kuihtumista, lihasjännitystä, loistartuntoja, kuumetta, kasvaimia, tuberkuloosia, mätäpaiseita, reumatismia ja muistinmenetystä.[3][4]

Ashwagandhasta on toistaiseksi vain vähän hyvälaatuisia, asianmukaisia kliinisiä tutkimuksia. Tietoa ei riittävästi johtopäätöksiin.[1] Sen lääkinnällistä käyttöä on suositeltu kiellettäväksi, koska sen epäillään olevan maksalle haitallinen. Tanskassa valmisteen myyminen on kielletty. Tanskan päätöstä perustellaan sillä, että turvallista annosta ei pystytty määritelemään.[14] Hollannissa raskaana olevia kuluttajia on varoitettu, että tuotetta on Intiassa ja Kiinassa käytetty raskauden keskeyttämiseen. Sen tehosta tähänkään tarkoitukseen ei ole tietoa. Ayuerveda-perinteeseen on myös kuulunut se, että valmisteisiin on lisätty raskasmetalleja.[1]

Ruoanvalmistuksessa

Rohtokoision marjoja voidaan käyttää juoksutteen korvikkeena juustonvalmistuksessa.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Anne Seppänen: Muotirohdon epäillään voivan vaurioittaa maksaa ja olevan ehkä karsinogeeninen. Lääkärilehti, 4.10.2024. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto ry. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.10.2024.
  2. ↑ Ashwagandha Medline Plus. National Library of Medicine/National Instituse of Health (NIH). Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Mirjalili, Mohammad Hossein et al: Steroidal Lactones from Withania somnifera, an Ancient Plant for Novel Medicine. Molecules, 3.7.2009, 14. vsk, nro 7. doi:10.3390/molecules14072373 ISSN 2373-2393 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b Singh, Narendra et al: An Overview on Ashwagandha: A Rasayana (Rejuvenator) of Ayurveda. African Journal of Traditional, Complementary and Alternative Medicines, 2011, 8. vsk, nro 5, s. 208–213. doi:10.4314/ajtcam.v8i5S.9 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Catalogue of Life: 30th January 2017 ITIS. Arkistoitu 13.2.2017. Viitattu 13.2.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Latin Word Lookup: somni Latin Dictionary and Grammar Aid. University of Notre Dame. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Engels, Gayle; Brinckmann, Josef: Ashwagandha. HerbalGram, 2013, nro 99, s. 1–7. American Botanical Council. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Alam, Nadia et al: Methanolic extracts of Withania somnifera leaves, fruits and roots possess antioxidant properties and antibacterial activities. BMC Complementary and Alternative Medicine, 7.10.2012, 12. vsk, nro 175. International Society for Complementary Medicine Research. doi:10.1186/1472-6882-12-175 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.2.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Withania somnifera Database of Medicinal and Aromatic Plants in Rajasthan. 2016. Birla Institute of Scientific Research. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Ashwagandha: Withania somnifera (Linn.) Dunal Family – Solanaceae (PDF) National Medicinal Plants Board. 24.12.2008. Government of India, Ministy of Ayush. Arkistoitu 10.1.2017. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  11. ↑ a b Umadevi, M. et al: Traditional And Medicinal Uses of Withania Somnifera. The Pharma Innovation, 2012, 1. vsk, nro 9, s. 102. ISSN 2277-7695 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  12. ↑ Withania somnifera (L.) Dunal U.S. National Plant Germplasm System. United States Department of Agriculture. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  13. ↑ a b Singh Verma, P.P.; Singh, Ananad: Scientific Cultivation of Ashwagandha (Withania somnifera). Jigyasa-2014, 2014. CSIR-Central Institute of Medicinal & Aromatic Plants. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.2.2017. (englanniksi)
  14. ↑ Why did Denmark ban Ashwagandha? McGill University. 2.7.2024. Viitattu 11.10.2024.

Aiheesta muualla