Roden eli Rodnja, ukr. Родень eli Родня, oli Kiovan Rusin aikainen linnoitettu kaupunki Knjaža Hora -nimisellä kukkulalla lähellä Rosjoen suuta nyky-Ukrainassa Kanivista etelään. Arkeologisten kaivausten perusteella Roden perustettiin 600–700-luvulla. Sen mainitaan Nestorin kronikassa olleen vuonna 980 paikka, jossa Kiovan ruhtinas Vladimir voitti veljensä Jaropolk I Svjatoslavytšin. Roden saavutti taloudellisen ja kulttuurisen huipentumansa 1000–1100-luvulla, jolloin se ei enää ollut pelkkä paimentolaisten hyökkäyksiltä suojaava linnoitus vaan myös kaupan ja käsityöläisyyden keskus.^[1]

Rodenissa oli keskuslinna ja kaupankäyntialueita, ja sen ympärillä oli linnoitusmuurit ja vallihaudat. Kaivauksissa on löytynyt puu- ja savirakennuksia, työkaluja, aseita ja koristeita. Roden tuhoutui tataarien hyökkäyksessä 1240-luvulla, eikä sitä rakennettu uudelleen. Kaivauksia ovat tehneet 1891 Mykola Biljašivskyi ja 1958–1865 Halyna Mezentsevan johtama Kiovan yliopiston tutkimusryhmä. Mezentsevan julkaisema teos Rodenista ilmestyi Kiovassa 1968.^[1]