Risto Bogdanov (1900 Vuonninen – 1931lähde? Leningrad) oli vienankarjalainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä.[1][2]
Bogdanovin isä Harittana Bogdanov siirtyi Venäjän sisällissodan aikana Suomeen vaimonsa ja perheen kahden nuorimman pojan Asjon ja Vasselein kanssa. Risto Bogdanov ja hänen vanhempi veljensä Miihkali (Miina) olivat ennen Venäjän vallankumousta työssä renkeinä sekä työmiehinä Muurmannin radan rakennustyömaalla. Risto kävi koulua kotikylässään, ja sen jälkeen hän kävi Petroskoin opettajaseminaaria. Palattuaan Petroskoista hän perusti sissiosaston, johon kuului miehiä Vuonnisen kylästä ja muista Vienan Karjalan rajakylistä. Tämä osasto taisteli Suomen puolelta tulleita vapaaehtoisretkikuntia, muun muassa Malmin retkikuntaa, vastaan. [2]
Sotatoimien päätyttyä Bogdanov oli mukana perustamassa vuonna 1922 Karjalan kommuuni-lehden yhteyteen ensimmäistä suomenkielistä kirjallisuuskerhoa. Tämä kerho julkaisi suomenkielistä aikakauslehteä Nuori raataja. Hän lähti sitten opiskelemaan Moskovaan Idän Työtätekevien Kommunistiseen Yliopistoon ja palasi Neuvosto-Karjalaan vuonna 1924. Bogdanov kiersi karjalaiskylissä ja keräsi kansanrunoja, arvoituksia ja muuta kansanperinnettä. Hän järjesti myös kokouksia ja toimi puolueen puhujana. Lisäksi Bogdanov kirjoitti Karjalan kommuuni-lehteen ja Punakantele-aikakauslehteen. [2][1]
Lähteet