Richard Montagu (tai Mountague, 1577–1641), oli englantilainen anglikaaniteologi ja piispa.

Montagu syntyi Dorneyssa, Buckinghamshiressä, ja sai koulutuksensa Etonissa ja Cambridgessa. Vuonna 1613 hänet valittiin Etonin fellow'ksi ja hänestä tuli Stanford Riversin kirkkoherra Essexissä. Hänet nimitettiin Herefordin tuomiorovastiksi vuonna 1616, mutta hän vaihtoi sen seuraavana vuonna Windsorin kaniikin virkaan Petworthin pappilassa Sussexissa. Hän oli myös Jaakko I:n kappalainen. William Laudin tavoin hän ei pitänyt kalvinismin ja roomalaiskatolisuuden ääripäistä, ja tämä asenne sai hänet jatkuvasti vaikeuksiin. Noin vuonna 1619 hän joutui törmäyskurssille joidenkin roomalaiskatolisten kanssa seurakunnassaan, ja Matthew Kellison hyökkäsi hänen kimppuunsa pamfletissa nimeltä The Gagg of the Reformed Gospel (Douai, 1623). Montagu vastasi julkaisulla A Gagg for the New Gospell? No. A New Gagg for an Old Goose (Lontoo, 1624). Hänen julkaisunsa Immediate Addresse unto God alone (Lontoo, 1624) raivostutti puritaanit, jotka vetosivat alahuoneeseen, mutta kuningas suojeli Montagua. Kuuluisan Appello Caesarem (Lontoo, 1625) ilmestymisen jälkeen hänen tapauksensa joutui usein parlamenttiin ja piispainkonferensseihin, mutta hänen vaikutuksensa hovissa ja Laudin kanssa antoi hänelle mahdollisuuden pitää asemansa. Hänet vihittiin Chichesterin piispaksi vuonna 1628, ja hänestä tuli Norwichin piispa vuonna 1638. Hän kuoli 13. huhtikuuta 1641. ^[1]