Rautjärvi [1][2] on Etelä-Savossa Juvalla sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 840 hehtaaria eli 8,4 neliökilometriä. Se on 5,9 kilometriä pitkä ja 5,5 kilometriä leveä. Se sijaitsee Maivalan alueen drumliinimaisten moreeniselänteiden väliin jäävällä alavalla alueella. [3] Järven muoto on pitkien niemien ja lahtien sekä suurten saarien vuoksi hyvin rikkomainen ja järven 81 kilometriä pitkä rantaviiva verrattuna sen pinta-alaan ilmaisee saman asian. Järven ympäristö on alavaa maastoa, jota harvat mäet rikkovat. Tällaisia mäkiä ovat esimerkiksi Kirvesniemen ja Luotonvuoren lähes 30 metrin korkeuteen kohoavat mäet, Rautaselän etelärannan Riuttaniemen lähes yhtä korkeat mäet sekä Honklahdelle näkyvä Ukonvuori, joka kohoaa lähes 40 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järven keskikohdassa oleva Raudanselkä on vain kilometrin pitkä ja puoli kilometriä leveä. Rautaselän länsipuolella sijaitsee saaristo, jossa ovat järven suurimmat saaret Kaskiensaari, Heinäsaari ja Hietasaari. Sariston pohjoispuolella aukeaa Kirvesselkä, joka on 1,8 kilometriä pitkä ja alle puoli kilometriä leveä. Näistä kahdesta järvenselästä haarautuvat kaikki muut järvenosat.[2][1]
Kirvesselän pohjoispuolen saariston takana aukeaa nimetön selkä, joka on kilometrin pituinen ja puoli leveä. Sen luoteispuolella työntyy luoteeseen 400 metriä pitkä Viinukkalanlahti ja sen itäpuolelta 700 metriä pitkä Tiiliruukinlahti. Sen itäpuolella jakaa järveä 750 metriä pitkä Matinniemi, jonka itäpuolella aukeaa noin 10 metrisen Matinsalmen takaa 1,4 kilometriä pitkä Pekurilanlahti. Kaikki tässä kuvattu jää 2,6 kilometriä pitkän Pekurilanniemen länsipuolelle. Niemen itäpuolella kulkee Kirvesselältä koilliseen Oravasalmi, jonka takana aukeaa Piutanlahti. Lahrea vastapäätä sijaitsee leveä Mustaniemi, jonka luoteispuolelle jää parikilometrinen Kilpolanlahti ja itäpuolelle lähes samanpituinen Talvilahti.[1]
Kirvesselän eteläpuolisen saariston lounaispuolelle jää pari kilometriä pitkä lahti, jossa sijaitsee Inkilän kylä. Raudanselkä jää saariston itäpuolelle. Siitä työntyy etelään 700 metriä pitkä Suulahti, sitten lyhyempi Honkalahti ja pohjoispuolelle kilometrin pituinen Valkolahti. Raudanselän puolivälissä Honkaniemen itäpuolella sijaitsee Huudonsaaren kanssa muita saaria, jotka jakavat järvenosan kahtia. Saarten eteläpuolella aukeaa pieni selkä, jonka kaakkoisen haaran muodostaa Karslahti ja lounaisen haaran Vitikkasalmi. Vitikkasalmessa sijaitsee järven luusua, joka on Kotukoski.[1]
Järvessä on kartan mukaan 82 saarta. Kolmen suurimman saarten mittoja voidaan arvioida kartasta. Kaskiensaari on järven suurin saari, jonka pituus on noin 750 metriä, leveys noin 600 metriä ja pinta-ala on yli 23 hehtaaria. Heinäsaari on 600 metriä pitkä ja sen pinta-ala on lähes 14 hehtaaria. Kolmanneksi suurin saari Hietasaari on 500 metriä pitkä ja sen pinta-ala on yli 8 hehtaaria. Järven muita nimettyjä saaria ovat esimerkiksi Pekurilanlahdella Verkkosaari, Kirveselän pohjoispuolella Honkasaari, Naurissaari, Palosaari, Vuohisaari, Väärsaari ja Ristosaari, ja Kirvesselän eteläpuolella kolmen suuren saaren läheisyydessä Lamperinsaari, Salakkasaari, Syöpelsaari, Madekallio, Marsaari, Korkeasaari, Sepitsaari, järven lounaispäässä Sikosaari, Hanhisaari, Palosaari ja Nuottasaari, Raudanselän itäpuolella Romusaari, Honkasaari, Huudonsaari, Palosaari ja Ruumissaari.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 29 miljoonaa kuutiometriä eli 0,029 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 3,5 metriä ja suurin syvyys on 15 metriä. Syvin kohta sijaitsee Kirvesselällä Vuohisaaren ja Kaskiensaaren puolivälissä. Muita lähes yhtä syviä syvänteitä esiintyy Raudanselällä, jossa on 14 metriä syvää, ja Raudanselän itäosassa, jossa on 12 metriä syvää, Valkolahdella, jossa on 11 metriä, Pitkälahdella ja sen edustalla, joissa on molemmissa 11 metriä syvää, ja esimerkiksi Kilpolanlahdella, jossa on 10 metriä syvää.[2][1]
Järven asutus on haja-asutusta ja sen ainoa kulmakunta on Inkilä lounaispään Inkilänkosken varressa. Rannoille on rakennettu yli 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet järven lännessä ohittavalta valtatieltä 5, josta haarautuu etelässä yhdystie 15151 ja pohjoisessa yhdystie 15152. Yhdyteitä yhdistää Maivalan kautta kulkeva yhdytie 15144.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Suur-Saimaan alueen (04.1) Syysjärven valuma-alueella (04.16), jonka Rautjärven alueeseen (04.161) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 83,5 metriä mpy.[1][5]
Valuma-alue saa pääosan vedestään Syysjärven alueelta (04.162), joka laskee Syysjärven (1 093 ha) Otamosta Inkilänkosken kautta Rautjärven lounaispäähän, Pekurilanjoen valuma-alueelta (04.167), jonka lasku-uoma Kilpolankoski laskee Luikujärvestä luoteispäähän Kilpolanlahteen, sekä Talvijoen valuma-alue (04.168), jonka laskujoki Talvijoki laskee järven koillispäähän Talvilahteen.[5]
Rautjärven alueella on 11 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Suulahteen laskevan Suulammen (7 ha) ja sen valuma-alueen muut järvet, joita ovat Voipää (64 ha), Mustalampi (7 ha), Haukilampi (1 ha) ja Likolampi (3 ha). Muut järveen laskevat järvet laskevat omaa laskuojaa myöten. Näitä ovat Valkealampi (25 ha), Savilampi (20 ha), Kiiskilampi (12 ha), Majalampi (2 ha), Kärmelampi (3 ha) ja Sulkanen (33 ha).[5]
Järven lasku-uoma on Vitikasalmen alapuolella alkava 200 metriä pitkä Kotukoski, joka laskee Evotun (64 ha) Kivisalmen päässä sijaitsevaan lahteen.[1]
Historiaa
Järven kohdalla on jääkauden päättyessä ollut lyhytikäinen jäätikköjärvi. Tuhansia vuosia tämän jälkeen Suur-Saimaan vedenpinnan korkeus oli kohonnut ennätykseensä, joka laski Vuoksen puhkeamisen takia. Silloin on Suur-Saimaan vedenpinnankorkeus tällä alueella vastannut 90 metrin korkeuskäyrää, joten järviallas on jäänyt Suur-Saimaan pinnan alle.[3]
Lähteet
