Rautiosaari on Rovaniemellä sijaitseva kylä ja saari, joka sijaitsee keskustasta hieman alle kahdenkymmenen kilometrin päässä etelässä Kemijoen itäpuolentien eli seututien 926 varressa. Nelostieltä pääsee itäpuolelle Valajaskosken voimalaitoksen patosiltaa pitkin. Rautiosaaren yhdistää mantereeseen penkattu maasilta Pieskanniemen kohdalla ja saaren länsipäässä betonisilta. Molemmat sillat sijaitsevat Rautiosaaren kylänraitilla eli Rautiosaarentiellä.
Rautiosaaren tuorein osayleiskaava valmistui vuonna 2012, jonka jälkeen alueelle on muuttanut runsaasti lapsiperheitä. Rautiosaaren postinumeroalueen 97110 väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 482 henkilöä. Asukkaiden keski-ikä oli 40 vuotta. [1]
Rautiosaaren naapurikyliä ovat Hirvas, Muurola, Alakorkalo ja Pahtaja.
Rautiosaaren alueelta on löytynyt merkkejä kivikauden (n. 6000 eaa. – 1600 eaa.) aikaisesta asutuksesta. Kylmävaaran ja Kemijoen väliseltä alueelta on löytynyt pronssikautinen hautapaikka ja muinaisia peuranpyyntikuoppia.[2]
Vanhin tieto ensimmäisestä nykyaikaisesta asutuksesta löytyy Rautiosaaren alueelta vuoden 1543 veroasiakirjasta, jossa on mainittu Muuron eli Rompasaaren talo. 1600-luvulla Rautiosaaressa oli yhteensä neljä taloa, jotka olivat Rompasaari I, Rompasaari II, Rompasaarenpää ja Hämäläinen. Rompasaari I sijaitsi saaren itäpäässä, Rompasaari II saaren länsipäässä, Rompasaarenpää saaren länsikärjessä ja Hämäläinen saaren itäosassa eteläreunalla. Rompasaari I jäi autioksi 1650-luvun lopulla, joten tilaa tuli viljelemään vuonna 1662 seppä Antti Pekanpoika Smedh ja talon nimeksi vakiintui Rautio. Hämäläisen tila oli paljon autiona, joten lopulta 1680-luvun lopussa tila liitettiin lopullisesti Rompasaareen. Rompasaarenpäan tilan ajauduttua huonoon kuntoon tilan maat liitettiin Muurolan Karvon tilaan. 1800-luvun puolivälin aikaan asutus laajentui mantereen puolelle, kun tiloja jaettiin perillisten kesken.
Isojako toteutettiin Muurolan (Muurola, Hirvas ja Rautiosaari) kylässä vuosina 1800-luvun puolivälin jälkeen. Isojaon jälkeen 1864 nykyisen Rautiosaaren kylän alueella oli seuraavia tiloja
RN:o
Tilan nimi
Tilan koko
1
Rompasaari
590,45 ha
7
Rautio
382,42 ha
8
Heikkilä
276,93 ha
12
Uusi-Hanni
564,40 ha
13
Vanha-Hanni
226,10 ha
18
Maikkunen
226,37 ha
Isossajaossa Rautiosaaren tiloille maata määrättiin merkittävästi joen toiselta puolelta, Hirvaalta, jossa monella tilalla oli suuret kotimetsäpalstat. Sen sijaan viljelysmaat sijaitsivat pääosin Rautiosaaressa ja Heikkilänrannalla.
Vuonna 1828 huutokaupattiin autioksi jääneen Nillun (RN:o 6) tila, joka oli isossajaossa suuruudeltaan 557,67 hehtaaria. Rompasaaren tilaan tuli Nillusta 1/2 osaa, Rautioon 1/4 osaa ja Heikkilään 1/4 osaa. Nillun tilan maat sijaitsivat Hirvasojalla sekä Ropsajoen suiston ja Sukulan välisellä alueella. Näin ollen edellä mainituilla tiloilla oli niitty- ja laidunalueita merkittävästi enemmän, mitä isossajaossa oli saatu. Vesivoimayhtiöt lunastivat suurimman osan Nillun maista ennen 1900-luvun puoliväliä ja Petäjäskosken voimalaitoksen rakentamisen seurauksena ne ovat nykyään pääosin veden alla.
Rautiosaaren vanha karttakuva. Kartan vasen puoli on vuodelta 1967 ja oikea puoli on vuodelta 1956.
Vuonna 1888 Rovaniemen kunta osti 426 hehtaarin osuuden Rompasaaren ja Nillun tiloista kunnan vaivastaloksi. Kunnalliskodin historiikin mukaan Rautiosaaressa oli kunnalliskodin perustamishetkellä 1888 Rompasaaren tilan (RN:o 1) lisäksi vain viisi asuttua tilaa saaren itäpäässä, jotka olivat Pekkahanni (RN:o 12-2), Ollihanni (RN:o 12-3), Vanhahanni (RN:o 13), Kangas-Rautio (RN:o 7-2) ja Rautio (RN:o 7-1). Todellisuudessa varsinaisia tiloja oli vain neljä, koska Raution jako toimitettiin perillisten kesken virallisesti 1913. Tilojen määrän vähäisyys oli etu, kun kunta päätti ostaa nimenomaan Rompasaaren tilan kunnalliskodiksi, vaikka muitakin vaihtoehtoja oli olemassa. Myöhemmin kunta rakensi Rompasaaren pihapiiriin kömmätin eli Hourulan mielisairaille. Kunnalliskodin mailla harjoitettiin maataloutta ja viljelyä heikompiosaisten huolehtimisen lisäksi. Kunnalliskoti laajentui vähitellen ja sotien jälkeen alueella oli jo useita erilaisia terveydenhuoltoon keskittyviä rakennuksia. Karjanhoito lopetettiin 1970-luvulla, jonka jälkeen vanhainkodin peltoja alettiin vuokraamaan paikallisille viljelijöille.[3] Rautiosaaren palvelukoti lakkautettiin lopulta kokonaan vuonna 2016, jonka jälkeen palvelukodin tilat ovat olleet pitkälti tyhjillään.[4] Viime vuosien aikana kaupunki ja kaavoittanut ja myynyt vanhoilta kunnalliskodin mailta omakotitalo- ja lomarakennustontteja.
Rautiosaaressa on ollut 1900-luvun aikana kauppa- ja kioskitoimintaa. Ensimmäinen kauppa oli tiettävästä nykyisen Rautiontien tienhaaran läheisyydessä toiminut Alatalon kauppa ennen 1950-lukua. 1950-luvun jälkeen alueella toimi kunnalliskodin ja sittemmin palvelukodin yhteydessä kioski aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Kauppoja oli kylänraitin läheisyydessä Eilan kauppa Rautiosaaren länsipäässä ja Helenan kauppa itäpäässä. Molemmat kaupat lopettivat toimintansa 1990-luvun loppupuolella.
Maantiede
Rautiosaaren maisemaa hallitsee voimakkaasti Kemijoki, joka virtaa kylän pohjoispuolella, mutta muodostaa kaksi lahtea mantereen ja saaren väliin. Joen törmät ovat paikoitellen melko jyrkät Rautiosaaren rannoilla. Kylän kohdalla joessa on Illinallas (Kursungin allas), valjastettu Valajaskoski, Isosuvanto (Rautionsuvanto), Hanninpudas, Isopudas, Piimäkallio, Hirvassuvanto sekä Elingonkoski. Joenvarresta nousee mantereella useita vaaroja Rautiosaaren kylän kohdalla. Illinperältä alkaen vaaroja on etelään päin mentäessä joen suuntaisesti lueteltuna Mäntyvaara, Kylmävaara, Hietavaara, Seitsenharjut, Kotivaara ja Takavaara.
Rautiosaaren kylällä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokkaita peltoalueita, niin Heikkilänrannalla kuin Rautiosaaressakin.
Kylä muodostuu Illinperästä, Heikkilänrannasta, Rautiosaaresta ja Elingonrannasta. Asutusta on syntynyt runsaasti sotien jälkeen myös Kemijoen Itäpuolentienvarteen, jonka varressa kylän koulukin sijaitsee.
Rautiosaaresta Sukulanrakan rinteeltä on löytynyt 14 hiidenkirnua. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä. Alueen kirnuista suurin on Paholaisen Liemikirnu, joka leveydeltään kahdeksan metriä ja syvyydeltään 15 metriä. Kaksi muuta syvää kirnua ovat nimeltään Piispa Hemmingin kirnu ja Ison Hiiden piilopirtti. Hiidenkirnujen aluetta hoitaa Rautiosaaren kyläyhdistyksen johdolla Rautiosaaren aktiiviset kyläläiset.
Yhdistystoiminta
Rautiosaaren kyläyhdistys ry. perustettiin vuonna 1999. Kyläyhdistys järjestää kylällä tapahtumia, toimii kyläläisten edunvalvojana ja edistää kylän asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta sekä vaalii kylän elinkelpoisuutta. [5] Aktiivisen kylätoiminnan historia ulottuu kuitenkin vuoteen 1985 saakka, jolloin pidettiin Rautiosaaren kylätoimikunnan perustava kokous. Kyläyhdistys perustettiin vuonna 1999 kylätoimikunnan pohjalle.
Rautiosaaren Rauhanyhdistys ry. edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä. Yhdistys järjestää seuroja, raamattuluokkia ja pyhäkouluja. Yhdistyksessä on jäseniä noin 130. (2006) Rauhanyhdistys on perustettu jouluaattona 1933.[5] Rauhanyhdistys toimii pääasiassa Paloniemessä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen omistamassa Rautiosaaren leirikeskuksessa.[6] Rauhanyhdistys on järjestänyt yhdessä muiden lähellä toimivien rauhanyhdistysten kanssa vuosina 1979 ja 1997 vanhoillislestadiolaisten Suviseurat Rautiosaaressa.
Keskustan Rautiosaaren paikallisyhdistys ry. pyrkii edistämään jäsentensä, kyläläisten ja kylän asioita Keskustan aatteen mukaisesti. Yhdistys on perustettu 1922 ja toiminta on edelleen ollut aktiivista 2020-luvulla. Paikallisyhdistyksellä on ollut kautta aikain edustajia Rovaniemen maalaiskunnan ja sittemmin Rovaniemen kaupungin valtuustoissa. Yhdistys juhli 100-vuotisjuhlia Rautiosaaren koululla syksyllä 2022 julkistaen samalla historiikin toiminnastaan. Yhdistyksen ohessa on toiminut aiemmin myös nuorten paikallisosasto, jonka toiminta on hiipunut.[5]
Valajaskosken metsästys- ja kalastusseura ry. on vuokrannut jäsentensä käyttöön noin 9000 hehtaaria metsästysmaata. Seura toimii Rautiosaaren, Hirvaan ja Alakorkalon kylillä. Toiminta-ajatus on tarjota jäsenille mahdollisuus harjoittaa metsästystä yhteisillä säännöillä yhtenäisellä metsästysalueella. Jäseniä seurassa on yhteensä noin 350. Lisäksi toimintaan kuuluu järjestää keväisin seuran- ja kylänmestaruuspilkkikilpailut Isoputaalla. Syksyisin seura järjestää hirvipeijaiset, jossa tarjotaan hirvikäristystä maanomistajajäsenille, jäsenille sekä kaikille kyläläisille. Metsästys- ja kalastusseura omistaa Rautiosaaren Pieskanniemestä Valajastaloksi nimetyn toimitalon, jota vuokrataan myös muuhun käyttöön. Valajastalo on alun perin ollut Rautiosaaren Rauhanyhdistyksen toimitalo.[5]
Rautiosaaren vanhempainyhdistys ry. on koululaisten ja päiväkotilasten vanhempien yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää koululaisten ja päiväkotilasten asioita.
Rautiosaaren Kyläverkko Osuuskunta on vuonna 2016 Rautiosaaren asukkaiden perustama osuuskunta, joka rakennutti alueelle valokuituyhteyden maaseuturahaston 70 % tuella. Tuen kokonaissuuruus oli noin 400 000 euroa. [7] Osuuskunnassa on osakas yli sadasta kiinteistöstä. Rakentamisen jälkeen osuuskunta omisti ja hallinnoi toiminnassa olevaa valokuituverkon. Vuonna 2023 Valokuitunen Oy osti Rautiosaaren valokuituverkon osuuskunnalta liiketoimintakaupalla.[8]
Heikkilän sukuseura ry. on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa. Heikkilän sukuseura on julkaissut useita Raution suvun Heikkilän sukuhaaraan, Raution ja Hannin sukuihin liittyviä historiasta kertovia teoksia.[9]
Rautiosaaren koulu ja päiväkoti
Rautiosaaren koulu perustettiin 1909, eli kylän koulu on yksi Rovaniemen alueen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista kouluista. Aluksi koulua kävivät myös joen toisella puolella asuvat lapset, kunnes Hirvaalle ja Muurolaan perustettiin omat koulut. Ensimmäinen koulu sijaitsi Rautiosaaren länsipäässä kunnalliskodin kupeessa, ja vuonna 1963 koulu muutti nykyisiin tiloihinsa Itäpuolentien varteen. Rautiosaaren koulu on ollut kautta aikain tunnettu kuorolauluperinteen ylläpidosta.[2] Vuonna 2018 koulussa oli 57 oppilasta.
Rautiosaaren päiväkoti perustettiin syksyllä 1976 ja on siten vanhimpia päiväkoteja nykyisessä Rovaniemen kaupungissa. Ennen päiväkodin perustamista kylällä toimi vanhempien ylläpitämä yksityinen päiväkoti. Päiväkoti oli kylällä tarpeellinen, koska alueella asui jo silloin paljon nuoria lapsiperheitä. Monet vanhainkodilla työskentelevät toivat lapset hoitoon Rautiosaaren päiväkotiin. Päiväkodin sijaitsi pitkään palvelukodin välittömässä läheisyydessä, mutta nykyään päiväkoti toimii myös koulun yhteydessä samoissa tiloissa.[10]
Rovaniemen kaupunki suunnitteli vuonna 2020 Rautiosaaren ja Hirvaan koulujen yhdistämisestä sekä uuden monitoimitalon rakentamisesta Valajaskoskentien varteen Häkinvaaraan.[11] Vuonna 2022 Rovaniemen kaupunki päätti ensivaiheessa rakentaa Häkinvaaraan pelkästään päiväkodin, jonka on määrä valmistua vuonna 2024. Päiväkodin rakentamista varten tehty kaava mahdollistaa koulun rakentamisen alueelle myöhemmin. [12]
Muuta
Rovaniemen seurakunnan omistama Paloniemen hautausmaa sijaitsee Rautiosaaren kylän eteläosassa Kemijoen rantatörmän päällä. Hautausmaa perustettiin vuonna 1930 aluksi kunnalliskodin asukkaiden viimeiseksi leposijaksi. [5]
Rautiosaaren kohdalla Kemijoen kalastusoikeuden omistaa Muurolan-Jaatilan osakaskunta. Osakaskunnan muodostavat useat alueen tilat, joiden omistamiin kiinteistöihin sisältyy osakkuus osakaskuntaan. Osakaskunnalta on mahdollisuus ostaa kalastuslupia.
Napapiirin kuljetuksen soranottoalue on toiminut Rautiosaaren kylässä Hietavaaran alueella ja ympäristössä jo vuosikymmeniä.
Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. omistaa Rautiosaaressa sijaitsevan leirikeskuksen. Leirikeskuksessa valmistui vuonna 1984 ja siellä on siitä lähtien pidetty vuosittain kymmeniä lapsille, nuorille, aikuisille ja aviopuolisoille suunnattuja leirejä. Lisäksi kesäisin leirikeskuksessa on pidetty myös useita rippikoululeirejä. Leirikeskus jouduttiin sulkemaan tammikuussa 2023 vakavien kiinteistövaurioiden vuoksi. Sulkemisen seurauksena suunniteltu leiritoiminta on siirretty toistaiseksi Ranuan kristilliselle kansanopistolle ja vuokratiloihin. SRK selvittää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja leiritoiminnan pysyvän jatkumisen mahdollistamiseksi. Vaihtoehtoina on uuden kiinteistön rakentaminen Rautiosaareen nykyiselle paikalle tai toimintojen yhdistäminen Ranuan kr. kansanopiston kanssa. [13]
Rautiosaaren kyläyhdistys ry. rakentaa Hietavaaran soramontun alueelle 18-väyläisen frisbeegolf-radan vuoden 2024 aikana. Rata rakennetaan pääosin talkoovoimin, jonka lisäksi siihen on saatu rahoitusta Rovaniemen kylien kehittämissäätiöstä.
