Rauman Kanali on Rauman keskustan halki kulkeva noin 1,8 kilometriä pitkä kanava (kanaali), joka on osa Raumanjokea. Rauman murteessa siitä käytetään nimitystä "Rauman ganal".[1][2]
Noin neljä kilometriä pitkä Raumanjoki yhdistää Rauman keskustan itäpuolella sijaitsevan pienen ÄyhönjärvenSelkämereen. Raumanjoki on alun perin ollut Äyhönjärven ja meren yhdistävä kapea salmi, joka maankohoamisen myötä on mataloitunut ja lopulta muodostunut joeksi.
Maankohoaminen on mataloittanut myös Raumanjoen niin, että nykyään se on vain parin metrin levyinen ja muutamia kymmeniä senttimetrejä syvä. Vielä keskiajalla joen pinta oli neljä metriä korkeammalla ja se on ollut jopa parikymmentä metriä leveä. Tällöin joki on ollut purjehduskelpoinen aina Äyhönjärveen saakka. Joen vanha leveä uoma on parhaiten nähtävissä Pyhän Ristin kirkon kohdalla, jossa Raumanjoki virtaa syvän kuivuneen uoman pohjalla.[3]Hydrologisesti sitä ei enää pidetäkään jokena vaan purona. Kuljettuaan Vanhan Rauman pohjoisosan halki joki jatkaa Nortamonkadun alitettuaan Rauman Kanalina kohti merta.
Kanaali
Rauman Kanali kaupunginkirjastolta merelle päin.
Raumanjoki oli 1800-luvulle tultaessa mataloitunut niin, että kulkeminen sitä pitkin Rauman satamaan oli tullut mahdottomaksi. Kanaalin suunnittelu aloitettiin vuosisadan puolivälissä ja se valmistui vuonna 1872. Kanaali alkaa vain muutaman metrin levyisenä Raumanjoen ja Nortamonkadun risteyskohdasta kulkien etelään kadun suuntaisesti. Kauppakadun ohitettuaan se levenee ja muuttuu veneilykelpoiseksi. Arkkitehti Ilmari Lahdelman suunnitteleman Rauman kaupunginkirjaston edustalla kanaali kääntyy länteen, laskien mereen Rauman satamassa. Kanaalin varrella sijaitsevat myös arkkitehti Olli Pekka Jokelan suunnittelema Rauman virastotalo, Rauman kaupunginteatteri sekä Rauman kauppaoppilaitos. Virastotalon kohdalla kanaalissa on pienvenesatama.
Kauppakadun ja Valtakadun välisellä osuudella kanaalissa on kuvanveistäjä Kerttu Horilan teos Kolme Sulotarta, joka koostuu kolmesta luonnollista kokoa olevasta kanaalissa kylpevästä naisesta.[4] Rauman Kanali esiintyy myös kulttuurissa. Kanalista on useita mainintoja raumalaisten kirjailijoiden Hj. Nortamon sekä Unto ja Tauno Koskelan tuotannossa. Vuonna 1967 folk-yhtyeHootenanny Trio levytti kansansävelmän Rauman ganal, joka löytyy muun muassa albumilta Esplanadi.[5]
Suomen pitkäaikaisin pakkolaitosvanki, neljä ihmistä surmannut Jarmo Koskinen tunnetaan lempinimellä Kanaali-Koskinen. Nimen hän sai heitettyään yhden uhrinsa Rauman Kanaliin vuonna 1979.[6]
Kuvagalleria
Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta 1900-1920. Oikeassa reunassa Rauman merikoulun rakennus, valmistunut 1900.
Rauman kanaalin meren puoleiselta osalta 2018. Oikeassa reunassa Parpansalin puisto.
