Rasvameriahven

Rasvameriahven
Rasvameriahven Punaisessameressä
Rasvameriahven Punaisessameressä
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Luukalat Osteichthyes
Alaluokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Heimo: Meriahvenet Serranidae
Alaheimo: Meriahvenet Epinephelinae
Tribus: Epinephelini
Suku: Epinephelus
Laji: tauvina
Kaksiosainen nimi

Epinephelus tauvina
(Forsskål, 1775)[2]

Synonyymit[3]
  • Perca tauvina Forsskål 1775
  • Holocentrus pantherinus Lacepède 1802
  • Serranus goldiei Macleay 1882
  • Epinephelus elongatus Schultz in Schultz et al., 1953
  • Epinephelus chewa Morgans 1966
Katso myös

  Rasvameriahven Wikispeciesissä
  Rasvameriahven Commonsissa

Rasvameriahven eli idänmeriahven[4] (Epinephelus tauvina) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.

Koko ja ulkonäkö

Rasvameriahven Ranskan Polynesiassa.

Rasvameriahven saavuttaa tavallisesti 75 senttimetrin pituuden (TL). Sen pää ja ruumis ovat vaalean harmaita tai ruskeita ja ne ovat väritykseltään punaoranssista ruskeaan vaihtelevien täplien peitossa. Selkäevän kannassa on usein yksi tai useampi tumma läikkä ja kyljillä on toisinaan viisi pystysuorahkoa tummaa juovaa. Rasvameriahvenella on kylkiviivallaan 63–74 suomua. Selkäevässään lajilla on 11 piikkiruotoa ja 14–16 nivelruotoa. Peräevässään rasvameriahvenella on kahdeksan ruotoa ja rintaevissään 18–20 nivelruotoa.[5][6]

Levinneisyys ja elintavat

Rasvameriahvenen levinneisyys ulottuu Punaiseltamereltä ja Intian valtameren länsiosista Linesaarille, Tuamotulle ja Pitcairnsaarten Ducie Islandille. Pohjoisessa sen levinneisyysalue rajoittuu Riukiusaariin ja etelässä Lord Howen saareen.[3] Rasvameriahvenen elinympäristöjä ovat koralliriutat kirkkaissa vesissä. Lajin lisääntymistavoista ja populaatiokoista on saatu vain niukasti tietoa, ja Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteleekin lajin puutteellisesti tunnetuksi. Rasvameriahven saavuttaa sukukypsyyden keskimäärin 61 senttimetrin mittaisena. Intian vesillä sen lisääntymisaika sijoittuu loka-helmikuun väliselle ajalle. Lajin ravintoa ovat pääasiassa kalat ja toisinaan myös äyriäiset.[1][6][2]

Lähteet

  1. ↑ a b Samoilys, M.: Epinephelus tauvina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Epinephelus tauvina (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Parenti, Paolo & Randall, John E.: An annotated checklist of the fishes of the family Serranidae of the world with description of two new related families of fishes. FishTaxa, 2020, s. 81–82. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri & Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 72. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
  5. ↑ Heemstra, Phillip C. & Heemstra Elaine: Coastal Fishes of Southern Africa, s. 171. NISC (PTY) LTD, 2004. ISBN 9781920033019 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ a b Randall, John E. & Heemstra, Phillip C.: FAO Species Catalogue (Vol 16 – Groupers of the World, s. 241–242. Rooma: FAO, 1983. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 3.7.2021. (englanniksi)