PROFILPELAJAR.COM

Rakennuksen pinta-ala on rakennuksen kaikkien kerrosten alojen yhteenlaskettu pinta-ala. Rakennuksen eri aloja määritettäessä käytetään useita eri määrityksiä, joista yleisimmin käytettyjä ovat huoneistoala ja pinta-ala (jolla yleensä viitataan rakennuksen kerrosalaan).

Kerrosala k-m²

Kerrosala rakennusoikeudellisena käsitteenä on rakennuksen kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan yleensä kunkin kerroksen pinta-ala aina ulkoseinien ulkopintaan asti. Jos ulkoseinän paksuus on yli 250 mm, ylimenevä osa katsotaan sallituksi rakennusoikeuden ylitykseksi. Toisin sanoen rakennusoikeutta laskettaessa kerrosalasta huomioidaan ulkoseinien sisällä oleva pinta-ala ja ulkoseinistä vain se osa, joka on paksuudeltaan enintään 250 mm. Ylittävää osuutta ei lueta rakennusoikeuden käyttämiseksi.

Kerrosala on määritelty tarkemmin Maankäyttö-ja rakennuslain 115 pykälässä^[1]

Eri kuntien rakennustarkastusviranomaisten tulkinnat kerrosalan laskutavasta voivat poiketa toisistaan. Monissa kunnissa on annettu myös kuntakohtaisia lisämääräyksiä rakennusjärjestyksissä.

Rakennuksen kerrosala on rakennuksen kaikkien kerrosten alojen summa. Kerroksella tarkoitetaan sellaista kerrosta, joka on kokonaan tai pääasiassa maanpinnan yläpuolella, ja jonne saa sijoittaa asuinhuoneen. Rakennuksen kerrosalaan ei lasketa mukaan ullakkoa, eli sellaista maan päällä olevaa kerrosta, jonne ei saa sijoittaa asuinhuoneita.

Tontin tai rakennuspaikan kerrosalalla tarkoitetaan tontille rakennettujen kaikkien rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa. Sanonta voi myös tarkoittaa tontille määritettyä rakennusoikeutta. Asiaa selvennetään käytännössä lisämääreellä: sallittu kerrosala (=rakennusoikeus) / käytetty kerrosala.

Kerrosalan laskeminen perustuu suoraan maankäyttö- ja rakennuslakiin, eikä laskemistapaa voida muuttaa esimerkiksi asemakaavalla. Asemakaavan määräyksissä voidaan kuitenkin sallia kaavakartalla osoitetun rakennusoikeuden ylittäminen, kun tavoitellaan esimerkiksi tietynlaista rakennustapaa^[2].

Aiemman lain aikana vahvistettujen asemakaavojen mukaan rakennettaessa laskusäännöt voivat poiketa edellä esitetystä. Esimerkiksi sekakerros (kellari- tai ullakkotiloja ja asuintiloja samassa kerroksessa) voi olla mahdollinen.

Esimerkki: ohessa olevasta kuvasta lasketaan kerrosalaan kuuluvaksi kaikki tilat, ulkoseinien mittojen mukaisesti.

Huoneala

Huoneala on huoneen seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneen katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa lattia-alasta, jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Huonealaan lasketaan mukaan liesien, kaappien ja muiden kiintokalusteiden pinta-ala, mukaan lukien takat, elleivät ne ole rakenteellisia, esimerkiksi seinään upotettuja.

Huonealaan ei lasketa mukaan esimerkiksi pilareiden, hormien, seiniin upotettujen takkojen tai muuraamalla tehtyjen komeroiden pinta-alaa.

Huoneistoala hum²

Huoneistoala on yhtä huoneistoa ympäröivien seinien sisäpintojen mukaan laskettu pinta-ala. Jos huoneistossa on päällekkäisiä kerroksia, lasketaan huoneistoala eri kerrosten summana. Jos katto on vino, lasketaan pinta-alaan mukaan vain se osa jossa huonekorkeus ylittää 160 cm.

Huoneistoalaan lasketaan mukaan huonealaan laskettavat alat, sekä

väliseinien pinta-alat, paitsi osastoivien ja kantavien seinien alat
portaikon portaan vaakasuora ala, mutta ei porrasaukon alaa
kaikki aputilat: saunan, pesuhuoneen, kodinhoitohuoneen ja säilytystilojen alat.

Huoneistoalaan ei lasketa lämpöeristämättömiä tiloja, kellarikerroksessa sijaitsevaa varastotilaa, eikä autotallin, teknisen tilan, parvekkeen tai irtaimistovaraston tilaa. Hormeja ja välipohjan aukkoja ei lasketa huoneistoalaan. Esimerkkikuvan mukaisesta huoneistosta lasketaan huoneistoalaan kaikki tilat ulkoseinien sisäpinnan kohdalta.

Uusien rakennettavien asuinhuoneistojen huoneistoalan on oltava vähintään 20 m².^[3]

Jyvitetty pinta-ala

Pääartikkeli: Jyvitetty pinta-ala

Ennen vuotta 1992 valmistuneissa asunto-osakeyhtiöissä voidaan yhtiön kustannusten ja äänivallan jakamiseen käyttää huoneistoalasta jyvityskertoimien perusteella kullekin asunnolle laskettua jyvitettyä pinta-alaa. Yleensä jyvitetyn pinta-alan käytöllä pyritään kohdistamaan kustannukset paremmin kuluja vastaaviksi tai tasaamaan asuntojen laadullisia eroja.

Asuinpinta-ala

Asuinpinta-alaan lasketaan mukaan kaikki rakennuksen jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetut tilat. Asuntokaupassa asuinpinta-ala määritellään huoneiden käyttötarkoitusten mukaan.

Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan G1 mukaan asuinhuone on jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitettu tila. Asuinhuoneen huonealan tulee olla vähintään seitsemän neliömetriä. Asuinhuoneen huonekorkeuden tulee olla pääosiltaan vähintään 250 cm (pientalossa riittää 240 cm). Asuinhuoneen pinta-alaan ei lasketa huonetilaa, jonka huonekorkeus on alle 160 cm.

Asuinhuoneesta tulee olla ikkuna ulos, ikkunan valoaukon pinta-alan on oltava vähintään 1/10 asuinhuoneen pinta-alasta. Ikkunan tai sen osan tulee olla avattavissa. Ikkunan edessä pitää lisäksi olla vähintään 8 m rakentamatonta tilaa. Pientalossa saa etäisyys olla pienempikin.

Asuinhuoneen lattiapinnan on oltava ainakin ikkunaseinän puolella maanpinnan yläpuolella. Vähäinen osa lattiaa voi olla myös maanpinnan alapuolella.

Asuinhuoneita ovat muun muassa olohuone, keittiö, makuuhuone ja ruokahuone. Asuinhuoneita eivät ole käytävä, pesuhuone, sauna, eteinen tai muut vastaavat tilat.

Kokonaisala brm²

Kokonaisalaan lasketaan kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakoiden pinta-ala ulkoseinien ulkopinnasta. Mukaan ei pääsääntöisesti lasketa parvekkeita, katoksia eikä 160 cm matalampia tiloja. Joissakin kunnissa lupaviranomaisen tulkinta voi poiketa tästä.

Nettoala energiantodistuksen mukaisesti

Lämmitetyllä nettoalalla tarkoitetaan lämmitettyjen kerrostasoalojen summaa kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan laskettuna. Energiatodistuksen mukaiseen nettoalaan sisällytetään kerrosalasta poiketen myös kerroksittain kaikki vähäiset aukot, kuten porrasaukon alat ja teknisten kuilujen pinta-alat. Nettoalasta vähennetään merkittävät aukot, kuten kaksikerrosten tilojen yläosat. Nettoala sisältää rakennuksen kaikki lämpimät ja puolilämpimät tilat, joissa on lämmityslaite. Nettoalaan sisältyvät kiinteistön tekniset tilat.

Autotalleja ei oteta huomioon energiatodistuslaskennassa, eivätkä ne näin sisälly lämmitettyyn nettoalaan.

Vaihtoehtoisesti lämmitetty nettoala voidaan laskea rakennuksen kokonaisalasta vähentämällä ulkoseinien pinta-ala kerroksittain.

Rakennusala

Rakennusala on se osa tontista, jolle saa sijoittaa rakennuksia. Rakennusala ilmaistaan kaavakartassa tai tonttikartassa joko piirustusmerkinnöin (esimerkiksi pistekatkoviivalla) tai kaavamääräyksissä tekstinä. Rakennusalaa ei ilmoiteta pinta-alamitoin.

Rakennuksen ala

Rakennuksen ala on rakennuksen kaikkien kerrosten projektion ala. Rakennuksen alaa käytetään lähinnä rakennuslupamenettelyssä ja tilastoinnissa.

Tilavuus m³

Rakennuksen tilavuus on tila, jota rajoittaa rakennuksen vaipan ulkopinta: alapohjan alapinta, ulkoseinien ulkopinta ja yläpohjan yläpinta.

Alapohja on rakennuksen tilan alin pohja lämmöneristyksineen ja yläpohja on rakennuksen ylintä lämmintä tilaa yläpuolelta rajoittava rakennusosa, johon kuuluu lämmöneristys suojauksineen.

Lähteet

Ympäristöministeriö: Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72. Rakennustieto Oy, 2000. ISBN 951-682-593-1
Suomen Standardisoimisliitto ja Rakennustietosäätiö: Rakennusten tilavuuden laskenta, RT-kortti 120.12, Standardi SFS 2460. Rakennustietosäätiö, 1971.

SFS 5139 Rakennuksen pinta-alat. Suomen Standardisoimisliitto, 2011.
D3 Suomen rakennusmääräyskokoelma Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, 30.3.2011.