Ragnar Grönvall

Ragnar Grönvall
Mannerheimin adjutantit R. Grönvall ja O. R. Bäckman.
Mannerheimin adjutantit R. Grönvall ja O. R. Bäckman.
Henkilötiedot
Syntynyt28. helmikuuta 1901
Helsinki
Kuollut12. syyskuuta 1989 (88 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Suomi
Palvelusvuodet 1921–1962
Taistelut ja sodat Talvisota, jatkosota
Sotilasarvo Kenraalimajuri

Ragnar Robert Grönvall (28. helmikuuta 1901 Helsinki – 12. syyskuuta 1989 Helsinki) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän toimi sotien aikana puolustusvoimien ylipäällikön marsalkka Mannerheimin sekä kolmen eri tasavallan presidentin adjutanttina.[1]

Grönvall valmistui kadettikoulusta 1921 ja sotakorkeakoulusta 1929 (ye-upseeri 1930). Vuosina 1921–1927 hän toimi KTR 1:ssa eri tehtävissä. 1930-luvulla Grönvall oli 1. divisioonan esikunnassa sekä Suomen Valkoisen kaartin komppanianpäällikkönä. 1937–1939 hän toimi yleisesikunnassa toimistoupseerina. Puolustusvoimien ylipäällikön eli marsalkka Mannerheimin adjutanttina hän toimi vuodet 1939–1944. Hän jatkoi myös adjutanttina Mannerheimin presidenttikauden aikana, ja edelleen myöhemmin myös Paasikiven sekä Kekkosen ensimmäisenä adjutanttina. Grönvall siirtyi eläkkeelle vuonna 1962.[2]

Ragnar Grönvall oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo oli Helene Taube (1903-1939) ja toinen Maj-Lis Antell (1917-2008). Lapsia avioliitoista syntyi viisi.

Ylennykset

Vänrikki 1921, luutnantti 1922, kapteeni 1928, majuri 1937, everstiluutnantti 1941, eversti 1945, kenraalimajuri 1955. [3][1]

Kunniamerkit


Lähteet

  1. ↑ a b Myllyniemi, Urho: Grönvall, Ragnar (1901–1989). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Yrjö Blomstedt ja Matti Klinge (toim.): Paasikiven päiväkirjat, osa 2, s. 569. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-13349-3.
  3. ↑ Kuka kukin on 1954, s. 152.
  4. ↑ Itsenäisen Suomen kenraalikunta 1918-1996, s. 78. WSOY, 1996.