Gnattalin äiti oli pianisti ja isä Porto Alegreen asettunut italialainen maahanmuuttaja.[2] Gnattali opiskeli alun perin pianon- ja viulunsoittoa, sitten myös kitaran- ja cavaquinhonsoittoa.[3] 9-vuotiaana hän voitti palkinnon nuoriso-orkesterin johtamisesta itse tekemiensä sovitusten esityksissä. 14-vuotiaana hän pääsi Porto Alegren konservatorioon, jossa hän sai opintonsa valmiiksi vuonna 1924.[2] Gnattali alkoi tämän jälkeen pitää pianoresitaaleja Rio de Janeirossa, jossa myös jatkoi opintojaan.[3] Hän asettui sinne pysyvästi 1930-luvun alussa ja debytoi siellä säveltäjänä teoksellaan Rapsódia Brasileira. Vuonna 1936 Gnattali aloitti työskentelyn Brasilian kansallisen radioaseman palveluksessa. Siellä hän toimi kolmenkymmenen vuoden ajan. 1960-luvulla Gnattali palkattiin televisioverkostoon, jossa hän työskenteli yksitoista vuotta. Vuonna 1983 hänelle myönnettiin Prêmio Shell (Shell-palkinto).[2]
Gnattali oli tuottelias säveltäjä, jonka tuotannon joukossa on sinfonioita, lukuisia konserttoja (muun muassa kuusi konserttoa kitaralle), kamarimusiikkia (kuten jousikvartettoja), pianomusiikkia ja lauluja.[3] Hän rikkoi urallaan klassisen ja populaarimusiikin rajoja.[1]
.jpg)
