Raajärven rautakaivos toimi Raajärvellä Kemijärvellä lähellä Rovaniemen Misiä vuosina 1964–1975. Otanmäki Oy aloitti siellä rautamalmin tuotannon vuonna 1959 ja kaivostoiminta päättyi vuonna 1967. Kaivostoiminta siirtyi vuonna 1968 Rautaruukki Oy:lle, kun Otanmäki Oy fuusioitiin osaksi Rautaruukki Oy:tä. Kaivos kuului Misin rautamalmialueeseen jolla sijaitsivat myös Kärväsvaaran ja Leveäselän rautakaivokset. Misin alueelta louhittiin yhteensä yli 8 miljoonaa tonnia rautamalmia josta saatiin noin 3,5 miljoonaa tonnia rautamalmirikastetta. Raajärven osuus malmintuotannosta oli 6,5 miljoonaa tonnia. Enimmillään Raajärvellä työskenteli yli 200 työntekijää.
Raajärven kaivokselle johti 14 kilometriä pitkä Raajärven kaivosrata Misin rautatieasemalta. Rata oli käytössä vuosina 1963–1976. Kun liikenne radalla lopetettiin, pääosa ratapenkereestä muutettiin maantieksi, ja on nykyisin paikallistie 19772.
Rautaruukki lakkautti Raajärven kaivoksen 1975. Suurin osa työntekijöistä ja toimihenkilöistä siirtyi Kolariin Rautuvaaran kaivokseen. Raajärvellä sijaitsee kaivostoiminnan jäljiltä veden täyttämä avolouhos joka on aidattu. Veden syvyys louhoksessa on 47 metriä. Myös entinen kaivostorni on säilynyt.
Entinen Raajärven kaivoskylä on nykyisin matkailukäytössä. Kaivoskylä on ollut muun muassa Aki Kaurismäen Ariel-elokuvan ja saksalaisen Stalingrad-elokuvan kuvauspaikkana.
Kärväsvaaran kaivos
vuosina 1959–1967 toiminut Kärväsvaaran rautakaivos sijaitsi 13 kilometrin päässä Raajärven kaivoksesta. Malmia louhittiin yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia. Paikalla on nykyisin pieni veden täyttämä avolouhos.
Leveäselän kaivos
Leveäselän kaivos sijaitsi kolmen kilometrin päässä Raajärven kaivoksesta. Kaivos oli toiminnassa vuosina 1969–1974 mutta se jouduttiin lopettamaan kaivoksen täytyttyä yllättäen vedellä. Nykyisin paikalla on veden täyttämä avolouhos jossa veden syvyys on 18 metriä. Avolouhoksen vieressä on vanha kaivostorni.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Westerlund, P., Nuutilainen, J., Hermonen, O. & Autio, M.: Otanmäki Oy, Raajärven kaivos. Vuoriteollisuus, 1964, 22. vsk, nro 2, s. 30-38. Vuorimiesyhdistys. Lehden verkkoversio. (pdf) Viitattu 1.7.2020.