R. Smg. Acciaio |
|
|
Aluksen vaiheet |
Rakentaja |
Odero-Terni-Orlando, Muggiano |
Kölinlasku |
21. marraskuuta 1940 |
Laskettu vesille |
22. tammikuuta 1941 |
Palveluskäyttöön |
20. lokakuuta 1941 |
Poistui palveluskäytöstä |
upotettu 13. heinäkuuta 1943 |
Tekniset tiedot |
Uppouma |
708 t (pinnalla) 864 t (sukellus) |
Pituus |
60,18 m |
Leveys |
6,44 m |
Syväys |
4,78 m |
Koneteho |
2 × Fiat-dieselmoottoria 1 400 bhp 2 × CRDA-sähkömoottoria 800 hv |
Nopeus |
14 solmua (pinnalla) 7,7 solmua (sukellus) |
Miehistöä |
45 |
Aseistus |
Aseistus |
1 × 100 mm/47 tykki 2 × 20 mm/70 ilmatorjuntatykkiä 6 × 533 mm torpedoputkea |
Infobox OK |
R. Smg. Acciaio oli Italian kuninkaallisen laivaston vuonna 1941 vesillelaskettu Acciaio-luokan sukellusvene, joka palveli toisessa maailmansodassa.
Valmistus
Alus tilattiin Odero Terni Orlandon telakalta läheltä La Spezian laivastotukikohtaa Muggianosta, missä köli laskettiin 21. marraskuuta 1940. Alus laskettiin vesille 22. tammikuuta 1941 ja luovutettiin laivastolle 30. lokakuuta.[1]
Palvelus
Luovutuksen jälkeen aluksen miehistö oli viisi kuukautta koulutettavana. Aluksella tehtiin ensimmäinen partiomatka Libyan rannikolle 29. maaliskuuta - 4. huhtikuuta 1942 päällikönään Ottorino Beltrami. Matkan aikana havaittiin ongelmia Fiatin valmistamassa dieselmoottorissa, minkä seurauksena alus oli satamaan palattuaan yli kaksi kuukautta telakalla korjattavana.[1]
Alus palasi palvelukseen kesäkuussa ja se oli partiomatkalle Algerian rannikolle Caxinenniemen pohjoispuolelle 6.-9. kesäkuuta. Alus teki toisen matkan samalle alueelle 13.-18. kesäkuuta. Seuraavan partiomatkan alus teki 24. heinäkuuta - 3. elokuuta Baleaarien eteläpuoliselle alueelle. Partiomatkalla 8.-11. marraskuuta alus hyökkäsi tuloksetta risteilijää vastaan Algerian rannikolla. Alus teki partiomatkan 1. tammikuuta - 10. helmikuuta 1943 Carbonin ja Bougaronin niemien välisellä alueella, jolloin se upotti sukellusveneentorjuntatroolari HMT Tervanin. Upotus oli ainoa sukellusveneelle kirjattu.[1]
Alus teki 18.-29. helmikuuta matkan samalle alueelle ja Ferin niemen pohjoispuolelle 4.-16. huhtikuuta. Matkan päätyttyä Bertrami luovutti aluksen päällikkyyden Vittorio Pescatorelle.[1]
Alus partioi 13. - 18. kesäkuuta Sisilian lounaispuolella, mistä se siirtyi Philippevillen lahdelle 20. kesäkuuta. Alus lähti viimeiselle matkalleen 10. heinäkuuta La Maddalenasta. Aluksen tehtävänä oli ylittää Messinansalmi ja partioida Sisilian länsirannikolla.[1]
Britannian kuninkaallisen laivaston U-luokan sukellusvene HMS Unruly miehistö havaitsi 13. heinäkuuta illalla Acciaion. Britti sukellusvene laukaisi neljä torpedoa, jotka upottivat italialaisaluksen. Aluksella sai surmansa 46 miehistönjäsentä.[1]
Lähteet
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
Viitteet