Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Quirinalis sijaitsee Rooman koillisosassa ulottuen antiikin aikaiselta Porta Collinalta lounaaseen kohti Capitoliumia. Alun perin kukkula oli osa neljän kukkulan ryhmää, johon kuuluivat idässä sijainneen Quirinaliksen lisäksi etelässä Latiaris, keskellä Mucialis (tai Sanqualis) ja pohjoisessa Salutaris.
Palazzo del Quirinale Piranesin piirtämänä 1700-luvun puolivälissä.
Kukkulalla on jälkiä asutuksesta jo 700- ja 600-luvuilta eaa. ja tarun mukaan sen ensimmäisiä asuttajia olivat sabiinit. Kukkula onkin saanut nimensä sabiinien sodanjumalan Quirinuksen mukaan, ja kyseisellä jumalalla oli kukkulalla kulttipaikka, jonne rakennettiin temppeli vuonna 293 eaa. Kukkulalla palvottiin myös monia muita jumalia: Capitoliumin triadin kulttia harjoitettiin mahdollisesti Quirinaliksella ennen kuin kultti siirtyi Capitoliumille ja kukkulalla oli temppelit ainakin Floralle, Semo Sancukselle sekä Augustuksen ajalta lähtien myös Marsille.
Kukkulan pohjoisreunalla sijaitsi tasavallan ajan Rooman kuuluisin puutarha-alue, joka oli Sallustiuksen suvun omistuksessa. Trajanuksen aikana kukkulan länsiosista hakattiin pois iso osa maata Trajanuksen forumin tieltä, ja Konstantinus Suuren aikana Quirinalikselle rakennettiin Rooman viimeiset suuret kylpylät, thermae Constantini.
Trajanuksen kauppahallit, Torre delle Milizie ja Quirinalista.
Keskiajalla kukkulalla oli lähinnä aristokraattisten sukujen huviloita. Näkyvimpiä ajan monumentteja alueella on Trajanuksen kauppahallien taakse kohonnut Torre delle Milizie. Tuolloin kukkula tunnettiin nimellä Monte Cavallo Konstantinuksen kylpylöistä peräisin olevien suurten patsaiden mukaan, jotka kuvaavat dioskuureja hevosien kera. Patsaat ovat nykyään alueen tärkeimmällä aukiolla Piazza del Quirinalella, jolla sijaitsee myös pääsisäänkäynti Palazzo del Quirinaleen, josta Quirinalis nykyään parhaiten tunnetaan. Kyseinen palatsi oli aluksi paavin kesähuvila, myöhemmin Italian kuninkaan palatsi ja nykyään Italian presidentin virka-asunto. Palazzon rakentaminen sai alkunsa vuonna 1573, kun paavi Gregorius XIII vieraili Luigi d’Esten villassa Quirinaliksella ja päätti rakennuttaa alueelle oman kesähuvilansa. Palazzoa on laajennettu useita kertoja vuosisatojen kuluessa ja sen suunnittelussa ovat olleet mukana muiden muassa Domenico Fontana, Gian Lorenzo Bernini ja Piranesi. Palatsi oli paavien residenssi aina vuoteen 1870, jolloin siitä tuli Italian yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaiden palatsi ja vuodesta 1946 Italian presidentin virka-asunto.
