Eskilin legenda on säilynyt 1200-luvun jälkipuoliskolta. Tuna mainitaan hiippakuntana ja piispan asuinpaikkana n. 1120.[2] Legendan mukaan Eskil oli kotoisin Englannista ja saarnasi kristinuskoa kuningas Inge vanhemman aikana, joka kääntyi kristinuskoon. Ingen seuraaja Blotsven kunnioitti kuitenkin vanhoja jumalia. Eskil yritti estää uhrijuhlan järjestämistä, mutta hänet surmattiin kivittämällä ja kirveeniskulla nykyisen Strängnäsin kaupungin alueella. Eskil kuvataankin useimmiten kolme kiveä kädessään. Hänen ruumiinsa vietiin Tunaan, jonne hänet haudattiin. 1200-luvulla vietettiin marttyyripiispa Eskilin muisto- ja kuolinpäivää 11. kesäkuuta erityisesti Strängnäsin hiippakunnassa, muualla Ruotsissa kesäkuun 12. päivänä, koska perinteisesti 11. kesäkuuta oli suurempiarvoisen, apostoli Barnabaan, muistopäivä.[3][4]
Kirkollisessa taiteessa Eskilin tunnusmerkkinä on piispanhiippa ja kolme kiveä kuolintavan mukaan.lähde? Pyhä Eskil on kuvattu muun muassa Piispa Henrikin sarkofagin kansilaatassa.[5]
Eskilstunan kaupunki on saanut nimensä Eskilin mukaan.[1]
Lähteet
↑ abPentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 306. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23323-4
↑Catharina Broomé: Efterföljare En helgonkalender enligt det nya romerska kalendariet jämte svenska helgondagar, s. 233. Stockholm: Proprius, 1978. ISBN 91-7118-257-8(ruotsiksi)