Puusepänteollisuus

Suomen huonekaluteollisuuden keskeisiä tekniikoita on taivutetun koivupuun käyttö, kuten tässä Martelan valmistamassa Kari-tuolissa.

Puusepänteollisuus jalostaa saha- ja levyteollisuuden tuotteita, ja sen keskeisimpiä teollisuuden aloja ovat rakennuspuusepänteollisuus ja huonekaluteollisuus.[1] Toimiala käsittää huonekalujen, keittiökalusteiden ja tilauskalusteiden valmistuksen sekä puulattia-, ovi- ja ikkunateollisuuden. Ala on merkittävä työllistäjä Suomessa.[2]

Puusepänteollisuus eroaa sekä perinteisestä puusepän ammatista että puuseppäartenomin tai -artesaanin työstä. Siinä missä perinteinen puuseppä, artenomi ja artesaani ovat tyypillisesti käsityöläisiä, teollisuuspuuseppä on nimensä mukaisesti teollinen ammatti, ja työ saattaa olla liukuhihnamaista rakennusteollisuuden alihankintaa. Lisäksi työskentelyssä hyödynnetään automaatiota ja tietotekniikkaa.[3]

Alalla toimii tuottajaliittona Puuteollisuusyrittäjät ry, jonka jäseninä on noin 450 yritystä. Se valitsee vuosittain Vuoden Puuteollisuusyritys-palkinnon, jonka 2018 sai Hollolan Viilu ja Laminaatti. [4] Toinen keskusjärjestö on Puusepänteollisuus ry.

Katso myös

Lähteet

  1. Tietoa toimialasta Puusepänteollisuus ry. Viitattu 12.12.2013.
  2. Huonekalu-, puusepän- ja rakennuspuusepänteollisuus nykyään Puuteollisuusyrittäjät ry. Arkistoitu 17.12.2013. Viitattu 12.12.2013.
  3. Teollisuuspuuseppä Metsä puhuu. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 12.12.2013.
  4. Vuoden puuteollisuusyrityksen palkinto tuli Hollolaan ess.fi. Viitattu 04.05.2018.

Kirjallisuutta

  • Sarantola-Weiss, Minna: Kalusteita kaikille. Suomalaisen puusepänteollisuuden historia. Puusepänteollisuuden liitto, 1995. ISBN 952-90-6138-2

Aiheesta muualla

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.