Putkimadot (Serpulidae) on monisukasmatoihin kuuluva meressä elävien selkärangattomien heimo. Ne rakentavat itselleen putken muotoisen kalkkikuoren. Putken päässä on viuhkamaisia ulokkeita, joilla ne siivilöivät ravinnokseen planktonia. Vaaran uhatessa putkimato vetäytyy putkensa sisään. Viuhkamatojen (Sabellidae) rakenne on samantapainen, mutta niiden putki on pehmeämpi.[1]
Putkimadot ovat yleisiä merialueilla, joissa vedenkorkeus vaihtelee vuoroveden mukaan, sillä ne tarvitsevat kohtalaisia virtauksia tuomaan planktonia ulottuvilleen. Eräät putkimatolajit elävät koralliriutoilla symbioosissa tietyn kivikorallilajin kanssa.
Luokittelu
Heimoon kuuluu 102 sukua, joista 30 on kuollut sukupuuttoon.[2] Osa suvuista kuuluu alaheimoon kierteismadot (Spirorbinae), joka aiemmin luokiteltiin omaksi heimokseen.[2][3]
Putkimadot akvaariossa
Monia putkimatoja kasvatetaan akvaariossa. Niiden ruokkiminen sopivilla planktoneilla on vaikeaa, ja monet yksilöt kuolevat 6–12 kuukaudessa.[4]
Akvaariossa pidettäviä putkimatoja:
- Spirobranchus giganteus Indopasifisella alueella 1,5 cm leveä ja 2 cm pitkä viuhka, Karibialla 3 × 4 cm (”joulukuusimadot”) suosittu värikäs, mutta vaikeasti hoidettava riutta-akvaarion selkärangaton
- Pomatoceros triqueter elää myös Itämeren länsiosissa ja Atlantilla
- Filogranella, Salmacina ja Vermiliopsis
Lähteet
