Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Suomen ja muiden maiden asiat ovat ihan limittäin tekstissä keskenään. Jäsentymätöntä jorinaa.

Puolustushaara tarkoittaa ase- tai puolustusvoimien erikoistunutta osaa koko puolustuslaitoksen tasolla. Puolustushaaralla on itsenäinen valtakunnan tasoinen johto, joiden yläpuolella on yleensä yleisesikunta. Suomen puolustusvoimien puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Suomessa yleisesikuntaa kutsutaan pääesikunnaksi.

Erityisesti suurissa maissa voi puolustushaaroja olla enemmänkin. Suurempi määrä voi johtua esimerkiksi siitä, että maalla on brittiläistyyppinen siirtoarmeija, mikä antaa nopealle toiminnalle erityispiirteitä. Tällaisia puolustushaaroja on muun muassa Yhdysvaltain merijalkaväki. Puolustukseen voi myös liittyä strategisia elementtejä, kuten strategisia ohjusydinaseita. Venäjällä strategiset ohjusjoukot olivat aiemmin oma puolustushaaransa.^lähde? Yhdysvalloissa osa ilmavoimista erotettiin kuudenneksi puolustushaaraksi maavoimien, laivaston, ilmavoimien, merivoimien ja rannikkovartioston lisäksi avaruusvoimiksi, avaruusvartioiksi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa rannikkovartiosto on itsenäinen puolustushaara, kun taas Suomessa merivartiosto on osa Rajavartiolaitosta. Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt, mutta sisäministeriön alainen organisaatio, eikä kuulu rauhan aikana puolustusvoimiin. Tämän vuoksi osan manner-Suomessa puolustusvoimille kuuluvista tehtävistä demilitarisoidun Ahvenanmaan autonomisen maakunnan alueella hoitaa Rajavartiolaitos.

Puolustushaarojen yhteistoimintaa koordinoi yhteinen pääesikunta, jonka johdossa ovat puolustushaaroja palvelevat yhteiset joukot ja laitokset (ns. JOINT-taso). Näitä erikoislaitoksia ovat Suomessa mm. Maanpuolustuskorkeakoulu ja Maavoimien materiaalilaitos.

JOINT-tason merkitys on korostumassa asevoimissa, kun jaetun tiedon ja yhteistoiminnan merkitys kasvaa verkostokeskeisen sodankäynnin mukana. Suomessa kehittämispyrkimys näkyy siinä, että maavoimille on muodostettu yleisesikunta Mikkeliin, jolloin maavoimat sai Pääesikunnasta riippumattoman oman esikuntansa merivoimien ja ilmavoimien tapaan. Tähän asti maavoimien yleisesikuntatoiminnot oli hoidettu Pääesikunnan maavoimaosastolla.

Ranskan kielestä peräisin oleva sana armeija tarkoittaa kaikkien puolustushaarojen yhdessä muodostamaa puolustusvoimaa. Anglosaksisissa maissa, missä oli historiallisesti merkittävät merivoimat kuitenkin kielenkäytössä armeijalla tarkoitetaan vain maavoimia tai muita maavoimien kaltaisia puolustushaaroja, mitkä eivät sisällä ainakaan merivoimia. Ilmavoimien asema eri maissa on erilainen. Joissain suurissa maissa voi olla useampia puolustushaaransa alaisia ilmavoimia, kuten maavoimien tai laivaston ilmavoimia.