Pulkovon tähtitieteellinen observatorio (ven.Пулковская Астрономическая обсерватория, Pulkovskaja Astronomitšeskaja observatorija) on Venäjän tiedeakatemian pääobservatorio. Se sijaitsee 19 km Pietarin keskustan eteläpuolella kohoavalla Pulkovon (Pulkkalan) mäellä 75 metriä meren pinnan tasosta. Observatorio kuuluu Unesconmaailmanperintökohteisiin.[1]
Tähtitornissa on 38 cm:n kaukoputki, joka valmistuessaan oli maailman suurin ja aikanansa huipputekniikalla valmistettu. Observatorion päätehtävä oli aluksi kaksoistähtien koordinaattien ja joidenkin tähtitieteellisten vakioiden kuten prekessioiden, nutaatioiden ja aberraatioiden määrittäminen. Siellä tehtiin myös Venäjän maantieteelliseen alueeseen ja navigointiin liittyvää tutkimusta. Observatorio julkaisi tähtien tarkat koordinaatit sisältävät tähtiluettelot vuosina 1845, 1865, 1885, 1905 ja 1930; lopulta kartoitettuja tähtiä oli 558.
Observatorion tutkijat työskentelivät myös yhteistyössä Krimillä sijaitsevan Semeizin observatorion ja Ukrainan Nikolajevin tähtitieteen tutkimusaseman kanssa voidakseen tutkia eteläisempiä tähtiä jotka eivät Pulkkalaan näkyneet.
Neuvostoliiton aikana 1930-luvun lopun Stalinin vainot verottivat raskaasti observatoriota. Muiden muassa sen johtaja Boris Gerasimovitš teloitettiin.
Toisessa maailmansodassa observatorio oli pommitusten kohteena, ja kaikki sen rakennukset tuhottiin. Tutkimuslaitteet, kaukoputken linssi mukaan lukien, sekä kirjasto kuitenkin oli viety turvaan Leningradiin ja säilyivät. Vuonna 1997 suurin osa kirjastoa menetettiin tai vahingoittui tuhopolton yhteydessä.
Sodan jälkeen observatorio rakennettiin uudelleen, ja se jatkoi toimintaansa laajennettuna vuonna 1954.