Psofiin kaupunki sijaitsi Arkadian luoteiskulmassa Olonos-vuoren itäpuolella paikassa, joka oli merkittävä jokien ja antiikin aikaisten kulkuteiden risteyskohta.[2][3] Kaupunki oli rakennettu lähelle Erymanthos- ja Aroanios (nyk. Livartzinós) -jokien yhtymäkohtaa. Erymanthos virtasi Psofiin etelä- ja itäpuolelta ja Aroanios länsipuolelta. Vain noin sata metriä näiden jokien yhtymäkohdasta alajuoksulle päin niihin liittyi myös kolmas joki, Seiraios (nyk. Vertsiótikos), joka sai alkunsa Kleitorin alueelta läheltä Seiraita. Näistä kolmesta joesta nykyinen kylä on saanut nimensä Tripótama, ”Kolme jokea”.[3][7][8]
Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi korkea ja jyrkkä kukkula, joka sijaitsee jokien yhtymäkohdan ja nykyisen Tripótaman kylän koillispuolella ja nykyisen Psofídan lounaispuolella. Se tunnetaan nykyisin nimellä Pal(a)iókastro, ”Vanha linna”. Kukkula oli terävä harjanne, josta erkani kaksi ulkonemaa, toinen lounaaseen kohti jokien yhtymäkohtaa ja toinen etelään Erymanthos-jokea kohti kaupungin itäpäässä. Alempaa kaupunkia oli erityisesti akropoliin eteläpuolella sen ja Erymanthoksen välisellä alueella, jossa maa oli tasaista tai loivasti kohoavaa. Joet suojasivat kaupunkia hyvin erityisesti länsi-, etelä- ja itäpuolelta, sillä niiden virtaukset olivat synnyttäneet matalat mutta jyrkkäseinäiset rotkot.[2][3][7][8][9]
Psofiin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 280 neliökilometriä.[1] Sen pohjoispuolella sijaitsi Akhaia ja länsipuolella Elis.[3] 30 stadioninmittaa Psofiista sijaitsi Seirai, jonka Pausanias kuvaa Psofiin ja Kleitorin välisen alueen rajaksi. Psofiista Thelpusaan johtaneella tiellä lähellä Ladon (nyk. Ládonas) -joen rantaa sijaitsi Tropaia, jonka lähellä sijaitsi Afrodisionin lehto. Siellä oli pylväs, joka merkitsi Psofiin ja Thelpusan rajaa.[3][10]
Historia
Psofista pidettiin hyvin vanhana kaupunkina. Sen alkuperäisen nimen sanottiin olleen Erymanthos (Ἐρυμανθός), ja kreikkalaisessa mytologiassa kerrottiin Erymanthoksen metsäkarjun hävittäneen sen aluetta.[3][11] Myöhemmin kaupunki sai nimen Fegia (Φηγία) tai Fegeia (Φήγεια) ilmeisesti siellä kasvaneiden tammien (φηγοί, fēgoi) mukaan. Antiikin kreikkalaiset kuitenkin johtivat nimen tapansa mukaan eponyymistä perustajasta nimeltä Fegeus.[12]
Kerrotaan, että kaupunki oli saanut nimen PsofisHerakleen pojilta Ekhefronilta ja Promakhokselta. Heidän sanottiin tulleen Sisiliasta ja nimenneen kaupungin äitinsä Psofiksen mukaan.[3][13] Kaupunki tunnettiin, vielä kun sen nimi oli Fegia, Alkmaionin kotina. Hän pakeni sieltä Argokseen surmattuaan äitinsä, ja nai Fegeuksen tyttären Alfesiboian.[3][14] Koska psofislaisilla oli yhteys Alkmaioniin, he ottivat osaa epigonien sotaretkeen Thebaa vastaan ja kieltäytyivät liittymästä muiden kreikkalaisten mukaan Troijan sotaan.[3][15]
Psofis mainitaan vain harvoin historiassa. Polybioksen mukaan kaupunki oli Azaniaa. Sen tiedetään osallistuneen joihinkin sotatoimiin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Kaupungin ei tiedetä kuuluneen mihinkään liittokuntaan klassisella kaudella. Psofis löi omaa hopearahaa 400-luvulta eaa. ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Psōfidios (Ψωφίδιος).[3]
Filippos marssi joukkoineen Psofiihin kolmessa päivässä Kafyaista ja leiriytyi kaupungin eteläpuolisille kukkuloille Erymanthoksen toiselle puolelle, josta avautui näkymä koko kaupunkiin ja sen ympäristöön. Sieltä hän havaitsi kaupungin vahvasti linnoitetuksi.[3][7] Psofiihin hyökätessään Filippos V ylitti Erymanthoksen siltaa pitkin ja johdatti miehensä kapeaan tilaan joen ja kaupunginmuurien välillä. Kun makedonialaiset yrittivät kiivetä muurien yli kolmesta eri kohtaa, Euripidaan johtamat elisläiset tekivät rynnäkön portilta kaupungin ylemmässä osassa. Filippoksen armeijan kreetalaiset kuitenkin ajoivat heidät takaisin ja seurasivat pakenevia aina kaupunkiin saakka. Tämän jälkeen Euripidas vetäytyi joukkoineen kaupungin akropoliille, mutta he antautuivat Filippokselle vain vähän tämän jälkeen.[3][16]
Nykyinen Psofídan kylä, aiempi Chózova, on ottanut nimensä antiikin ajan kaupungista vuonna 1928.[17]
Rakennukset ja löydökset
Vanha kaavakuva Psofiin jäännöksistä ja 1800-luvulla paikalla olleista rakennuksista: a. Kaupunginmuurit. b. Teatteri. c. Suuren rakennuksen rauniot. d. Kirkkoja. e. Aroanioksen ylittävä silta. f. Erymanthoksen ylittävä silta. g. Filippoksen armeijan sijainti. h. Tripótaman majatalo.[3]
Psofiin kaupunki oli ympäröity muurein, joiden koko reitti on voitu jäljittää. Muurien ympärysmitta oli noin 3,1 kilometriä, ja ne sulkivat sisäänsä noin 80 hehtaarin kokoisen alueen mukaan lukien akropoliin sekä suuren osan sen ja Erymanthos- ja Aroanios-jokien välisestä alueesta. Pohjoissivulla muuri kulki pitkin akropoliin harjannetta. Etelä- ja länsisivuilla se ulottui lähes jokien rantaan. Koillissivulla, jossa kaupunkia eivät suojanneet joet eivätkä jyrkät luonnonrinteet, muurit olivat kaksinkertaiset. Muureissa oli yksi pyöreä torni ja useita neliskulmaisia torneja. Polybios antaa ymmärtää, että akropolis oli suojattu vielä omilla muureillaan. Kaikki nämä linnoitteet tekivät kaupungista, jonka akropolis oli jo itsessään luonnonlinnake, hyvin vahvan linnoituksen.[1][2][3][7][9]
Kaupungin alueelta on löydetty lukuisten rakennusten ja tukimuurien jäänteitä sekä paljon keramiikan sirpaleita.[1] Kaupungissa oli muun muassa kreikkalainen teatteri.[18] Se sijaitsi akropoliin länsirinteessä, ja sen penkkirivien jäänteitä on löydetty lännenpuoleisen muurin sisäpuolelta.[2][3]
Pausanias näki Psofiissa Afrodite Erykinelle omistetun pyhäkön, joka oli jo raunioina, Alkmaionin haudan, Promakhokselle ja Ekhefronille omistetut heroonit, sekä Erymanthokselle omistetun temppelin, joka sijaitsi lähellä jokea ja jossa oli joenjumalan marmorinen patsas.[2][19] Kaupungin suojelijajumalaksi on arveltu Artemis Erykineä.[1]
Psofiin Afrodite Erykinen pyhäkkö sijoitetaan nykyisin Tripótaman Neitsyt Marian (Panagía) luostarin paikalle.[5][20][21] Aiemmin se on sijoitettu nykyiseen Ágios Pétrokseen Afrodísio (antiikin Afrodision) -vuorelle Psofiista etelään, lähelle nykyistä Kontovázainaa.[20][22][23] Viimeksimainitun paikan pyhäkkö, joka tunnetaan Afrodite Erykinen pyhäkkönä, oli olemassa jo arkaaisella kaudella. Siihen kuului 400-luvulla eaa. rakennettu temppeli, jonka koko oli noin 9,9 × 7,4 metriä, sekä samalla vuosisadalla rakennettu stoa.[1]
Lähteet
↑ abcdefgHansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”294. Psophis”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1(englanniksi)
↑ abcdefgStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”PSOPHIS (Tripotamos) Arkadia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmnopqSmith, William: ”Psophis”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
