Pribina oli slaavilainen ruhtinas, joka 800-luvulla hallitsi Nitran ruhtinaskuntaa nykyisen Slovakian länsiosassa. Häntä pidetään ensimmäisenä slaavien johtajana, joka esitteli kristinuskon kansalleen vuonna 828.[1] Hän rakennutti Nitraan kivikirkon ja kutsui Salzburgin arkkipiispan siunaamaan sen.[2]
Nitra ja Määri Pribinan aikoina.
Samaan aikaan Karpaattien toisella puolella ruhtinas Mojmír I hallitsi Määriä. Vuonna 833 Mojmir valloitti Nitran, ja yhdistyneestä ruhtinaskunnasta alkoi kehittyä Suur-Määri.[1]
Pribina pakeni Frankkien kuninkaan Ludvig Saksalaisen turviin, ja pääsi myöhemmin hallitsemaan Pannoniaa (nykyisessä Unkarissa). Hän rakennutti sinnekin kirkkoja.[1]
Pribinan surmasivat noin vuonna 861 samat määriläiset joita hän oli paennut kymmeniä vuosia aikaisemmin. Ludvig Saksalaisen poika Karloman oli liittoutunut Määrin Rastislavin kanssa ja he hyökkäsivät Ludvigille uskollisten kreivien kimppuun.[3]
Pribina ja Mojmir esiintyvät romantiikan ajalta alkaen monien eeppisten runojen, proosan ja näytelmien sankareina.[2]
.jpg)
