Portsmouth on satamakaupunki YhdysvaltojenNew Hampshiren osavaltion kaakkoisosassa Piscataquajoen varrella. Kaupunki on perustettu vuonna 1623 ja sen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 20 779.
Atlantti lämmittää alueen säätä talvisin. Kesät alueella ovat kuumia ja kosteita. Uusi Englanti tunnetaan mereltä saapuvista myrskyistään, joiden paikallinen nimitys on northeasters.[2]
Historia
Portsmouth postikortissa vuoden 1906 paikkeilta.
Nykyisen kaupungin alueen alkuperäisasukkaita eli intiaaneja olivat piscataquat.[2] Vuonna 1623 siirtolaiset perustivat paikalle alun perin nimellä Piscataqua tunnetun kalastajakylän, jonka nimeksi myöhemmin tuli Strawbery Banke.[1] Nykyisen nimensä paikka sai vuonna 1653 paikallisten asukkaiden ehdotuksesta. Vuonna 1679 paikasta tuli New Hampshiren siirtokunnan pääkaupunki. Kaupunki kasvoi ja kehittyi sen alkuaikoina etenkin sen syvän sataman ansioista. Telakkateollisuus kehittyi ennen Yhdysvaltain vapaussotaa ja jatkoi kasvuaan sodan jälkeen. Valtion omistama Portsmouth Naval Shipyard perustettiin vuonna 1801. Kaupungin rikastuneet kauppiaat rakennuttivat suuria kartanoita ja tukivat paikallista taide-elämää. Huomattava isku kaupungille oli kuitenkin osavaltion pääkaupungin siirto Concordeen vuonna 1808.[2]
Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Portsmouth tuli tunnetuksi kenkätehtaista ja panimoista. Sähköinen katuvalaistus saatiin vuonna 1870 ja vuonna 1874 rakennettiin Little Bay-Dover -silta Piscataquajeon yli.[2] Vuonna 1905 kaupungissa solmittiin Venäjän–Japanin sodan päättänyt Portsmouthin rauha.[1] Etenkin toisen maailmansodan aikana Portsmouth Naval Shipyard oli huomattava sukellusveneiden rakennuspaikka. Vuonna 1953 valmistui ensimmäinen nykyiaikainen sukelusvene USS Albacore ja myöhemmin kaksi ensimmäistä ydinsukellusvenettä.[2] Sukellusveneiden rakennuttaminen Portsmouthissa päättyi vuonna 1971.[1] Vuonna 1953 kaupungin kupeeseen perustettiin Pease Air Force Base-lentotukikohta, jonka sulkeminen vyibba 1991 oli huomattava isku kaupungille. Kaupungin väkiluku on laskenut huomattavasti 1990- ja 2000-lukujen aikana, mutta samaan aikaan sen metropolialue on kasvanut.[2] Sittemmin myös itse kaupungin väkiluku on ollut kasvussa.[3]
Talous
Portsmouth on huomattavan maatalousalueen keskus. Kaupungissa on myös kevyttä teollisuutta, minkä lisäksi se on matkailukohde.[1] Varsinaisesti naapurissa Mainen puolella sijaitseva Portsmouth Naval Shipyard on edelleen huomattava työnantaja paikallisille. Myös Portsmouthin satama on suuri työnantaja, jonka kautta tuodaan ja viedään huomattava määrä tavaraa vuosittain.[3]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Portsmouthissa aikavälillä 2013–2017 olivat 72 384 Yhdysvaltain dollaria ja henkilöä kohden 47 836 dollaria. 6,9 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Portsmouthin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 20 779 ja vuoden 2018 arvion mukaan 21 896. Kaupungin asukkaista 88,1 % oli taustaltaan valkoisia, 2,8 % afroamerikkalaisia, 0,1 % intiaaneja, 2,9 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 5 % aasialaisia. 9,7 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 6,6 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[3]
Kulttuuri
Portsmouthin historiallisia kohteita ovat esimerkiksi Yhdysvaltain laivastossa vaikuttaneen John Paul Jonesin, kirjailija Thomas Bailey Aldrichin ja new Hampshiren kuvernööri John Langdonin kotitalot. Wentworth-Coolidgen kartano muutaman kilometrin päässä kaupungista oli aikanaan New Hampshiren siirtokunnan kuvernöörin talo. Strawbery Banke Museum käsittää joukon entisöityjä rakennuksia,joista vanhimmat ovat vuodelta 1695.[1]
