Porin raatihuone sijaitsee kaupungin keskustassa Hallituskadun varrella. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Raatihuone on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia rakennuksia, jonka arvoa korostaa sen edessä avautuva historiallinen Raatihuoneenpuisto.
Porin raatihuone ja Raatihuoneenpuisto ovat osa vuonna 2002 perustettua Porin kansallista kaupunkipuistoa. Ne kuuluvat myös niin sanottuun Kivi-Poriin, jonka Museovirasto on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[1]
Historia
Vanha 1700-luvulla rakennettu raatihuone oli puurakenteinen ja se sijaitsi hieman nykyistä etelämpänä, silloisen kauppatorin pohjoislaidalla. Uutta alettiin suunnittelemaan jo vuonna 1823, kun kaupungilla oli tarve saada uusi vankila. Rakentamiseen ryhdyttiin kuitenkin vasta vuonna 1839 taloudellisten seikkojen ja alueen asemakaavamuutoksen johdosta. Uusi kaksikerroksinen rapattu tiilirakennus valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Se käsitti kaupungin hallinnon sekä oikeuslaitoksen tilojen lisäksi kellarikerrokseen sijoitetun vankilan ja putkan sekä palovartijan vartiotuvan.[2] Sokkelikivet louhittiin lähiseudulta, mutta rakentamiseen käytettiin myös Virosta ja Öölannista tuotua kalkkikiveä. Raatihuoneen ikkunalasit olivat Tuorsniemen lasitehtaan valmistamat. Huonekaluja tuotiin Pietarista ja Helsingistä sekä muuta sisustusta Tukholmasta ja Hampurista.
Uusi raatihuone kärsi suuria vaurioita vuoden 1852 Porin palossa, mutta se korjattiin lähes välittömästi alkuperäisen mallin mukaiseksi. Ainoastaan palanut puurakenteinen torni korvattiin uudella vasta vuonna 1891, jolloin valmistui nykyinen arkkitehti J. E. Stenbergin suunnittelema palotorni.[2] Stenberg ideoi myös samana vuonna katolle asennetut sinkkiveistokset, jotka valmistettiin Saksassa.[3] Veistokset kuvaavat Antiikin Rooman oikeudenjumalatarta Justitiaa ja tämän molemmilla puolilla seisovia airuita. Rakennuksen julkisivua hallitsee neljän pilasterin kannattelema päätykolmio, jossa on latinankielinen kirjoitus Curia Arctopolis eli suomennettuna "Karhukaupungin tuomioistuin"[a]. Tekstin yläpuolella on Porin vaakuna.[5] Tornikello on ilmajokelaisen Juho Yli-Könnin vuonna 1853 valmistama ja se on edelleen käytössä.[6] Raatihuone toimi Porin kaupungintalona aina vuoteen 1961 saakka, jolloin kaupunki osti tilanpuutteen vuoksi Raatihuoneenpuiston itälaidalla sijainneen Junneliuksen palatsin.[5]
Raatihuoneen viimeisin peruskorjaus on suoritettu 1980–1990-lukujen vaihteessa.[2] Kattoveistokset entisöitiin vuosina 2012–2014. Niiden konservointi kesti lähes kaksi vuotta määrärahojen puutteen sekä ammattitaitoisten kunnostajien löytämisen vuoksi.[3]
Nykyinen käyttö
Nykyään raatihuoneen tiloissa sijaitsee Pori Jazzin toimisto. Kellarikerroksessa puolestaan toimii ravintola Raatihuoneen Kellari.[7] Raatihuoneen portailla kuullaan vuosittain perinteinen joulurauhanjulistus.[8] Rakennuksen edustalla olevalle kivimuurille on sijoitettu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin vuonna 1938 paljastettu veistos Satakunnan karhu, jonka porilaiset opiskelijat lakittavat vappuna.[9]
Huomautukset
- ↑ lat. curia tarkoittaa tuomioistuinta[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
