Police Quest II: The Vengeance on vuonna 1988 julkaistu seikkailupeli. Pelin on tuottanut Jim Walls Sierra On-Line -peliyhtiölle. Se on jatko-osa pelille Police Quest: In Pursuit of the Death Angel ja kuuluu Police Quest ja SWAT pelisarjaan.
Pelaaminen
Pelihahmon toimintoja kontrolloidaan tekstiparserilla. Komennot koostuvat verbeistä ja substantiiveista (esim. "Unlock Door" tai "Take Keys"), vaikka joitakin näppäimistöoikoteitä on olemassa. Pelaajan on noudatettava poliisin toimintamenettelyitä selviytyäkseen pelissä ja saadakseen korkeimmat pisteet.
Ensimmäisestä pelistä poiketen, ajojaksot paikkojen välillä ovat automaattisia. Käskyt kirjoitetaan tekstiparserissa (esim. "drive station" tai "chase car") ja pelaaja ei pysty suoraan ohjaamaan autoa.
Sonny Bondsilla on aseenkäyttöoikeus. Pelaajan täytyy ajoittain käyttää asetta pelissä jonka täytyy olla sihdattuna ja myös ladattuna. Toimintakohtauksia pelissä ei ole, mutta jotkut vaaralliset tilanteet ovat aikakriittisiä. Silloin kun Sonny on huolellisesti ottanut asennon ja aseen tähtäys on kunnossa, ampuu hän niin tarkasti mitä tilanne vaatii.
Yhteenveto
Pelihahmot
Police Quest II: The Vengeance sijoittuu kuvitteelliseen Lytton-nimiseen kaupunkiin Kaliforniassa vuonna 1988 ja kaupunkiin nimeltä Steelton (paikkaa ei ole mainittu pelissä: PQ1VGA sijoitaa Steeltonin Kaliforniaan ja Police Quest Casebook sanoo sen olevan New Mexicossa). Pelaaja voi vierailla useassa paikassa Lyttonissa, mm. Detective Division of the police department (where Sonny Bonds is stationed), the Jail and Cotton Cove, a picnic area running along the Clear Water River.
Pelihahmo on Sonny Bonds, etsivä Lyttonin poliisivoimista. Muita hahmoja ovat Bondsin työpari Keith, entinen prostituoitu ja tyttöystävä Marie Wilkans sekä Jessie Bains, tuomittu rikollinen jonka Bonds pidätti jaksossa Police Quest: In Pursuit of the Death Angel.
Juoni
Pidätettyään Jessie Bainsin ensimmäisessä Police Quest-pelissä, on Bonds siirtynyt murharyhmään. Hän alkaa tapailla Marie Wilkansia, joka auttoi häntä peitetehtävissä välttyäkseen prostituutiosyytteiltä. Heidän rauhallinen elämänsä on kuitenkin lyhytaikaista: kun Bains palautettiin Lyttoniin oikeuteen, onnistuu hän pakenemaan vankeudesta, ottaen yhden vartijoista panttivangikseen itsetehdyllä veitsellä.
Bonds ja hänen partnerinsa Keith Robinson keräävät todisteita vankilassa ja löytävät kidnapatun vanginvartijan auton. Heidät kutsutaan sitten joenvarteen, missä Bains on ilmeisesti havaittu. Bains tulee esiin ja ampumavälikohtauksen jälkeen Bains pakenee. Jälkikäteen Sonny sukeltaa jokeen ja löytää veden alta vartijan ruumiin. Bainsin pakoauto löytyy lentokentän läheltä, missä Sonny tutkii ja selviää Bainsin ottaneen kuolleen vanginvartijan identiteetin, mutta ei vielä osaa arvioida Bainsin seuraavaa liikettä. Bonds lopettaa työvuoronsa ja menee sitten illalliselle Marien kanssa.
Seuraavana päivänä, poliisi Woody Robertsin ruumiin, joka oli baarimikkona Hotel Delphoriassa ensimmäisessä Police Quest -pelissä ja todisti Bainsin oikeudenkäynnissä. Todistusaineisto paikalla vie Bondsin ja hänen partnerinsa kaupungissa olevaan motelliin, missä he rynnäköivät Bainsin huoneeseen paikallisen S.W.A.T. yksikön avustuksella. Vaikka Bains itse ei ole paikalla, löytää Bonds Donald Colbyn käyntikortin (joka asuu Steeltonissa) pesualtaasta. Kiirehtiessään Marien asuntoon, Bonds löytää merkkejä vastarinnasta ja selkeitä merkkejä, että Marie on joutunut Bainsin vangiksi. Mikä pahempaa, hän löytää listan nimistä joille Bains aikoo kostaa. Listalla on Bonds, Marie Wilkans, murhattu Woody Roberts ja Colby, entinen huumekauppias joka on todistajansuojeluohjelmassa. The Lytton PD päättelee, että Bains laittoi ansan Bondsille käyttäen Marieta syöttinä.
Bondsin tutkimustyö ja todistusaineisto saa hänet uskomaan Bainsin lentäneen Steeltoniin, aikomuksenaan surmata Colby. Varoitettuaan Colby ja paikallista poliisia, Bonds ja hänen kumppaninsa lentävät myös sinne. Matkalla sinne, he estävät terroristin yrityksen räjäyttää heidän lentokoneensa. Saapuessaan Steeltoniin, Bonds toteaa Bainsin jo murhanneen Colbyn ennen kuin paikallinen poliisi ehti reagoida. Puhelinsoitto Colbyn toimistoon jäljitetään läheiseen puistoon ja Bonds lähtee sinne tutkimaan, havaitakseen Bainsin jätevesiviemärissä puiston alla. Löydettyään Bainsin viemäriverkostosta, Bonds ottaa yhteen Bains tulitaistelussa, missä Bains ammutaan kuoliaaksi ja Marie pelastuu.
Riippuen siitä, kuka ampui ensin, pelissä on kaksi erilaista loppua. Jos Bonds ampui ensin, tutkintalautakunta toteaa hänen toimineen edesvastuuttomasti rikkoen lakia ja Bonds erotetaan poliisivoimista. Jos Bains ampuu ensin, tutkintalautakunta toteaa Bondsin ampuneen itsepuolustukseksi ja Bonds lähtee Marien kanssa Bahamalle ja kosii häntä matkalla.
Kehitystyö
Vuoden 1988 jatko-osassa, joka tehtiin Sierran uudella SCI-pelimoottorilla, keskityttiin enemmän tutkimustyöhön kuin liikennepoliisin tehtäviin ensimmäisessä jaksossa. Asialliset proseduurit todisteiden keräämiseksi ja käsittelemiseksi ovat päätehtäviä monissa tilanteissa. Peli julkaistiin IBM PC, Amiga, Atari ST ja myöhemmin NEC PC-9801 järjestelmille.
Tilanteet pelissä perustuvat tilanteisiin, joissa pelin suunnittelija Jim Walls tai hänen ystävänsä olivat heidän ollessaan poliisivoimissa. Rikollishahmo Jessie Bains perustuu paenneeseen rangaistusvankiin joka oli vapaana pelin julkaisuaikaan.[1]
Vastaanotto
Kesäkuun 1989 numerossa, brittiläinen lehti Atari ST User kutsui ST versiota "erinomaiseksi joka suhteessa - grafiikka, juoni, yksityiskohdat, huumori ja tarinankerronta ovat ensiluokkaisia", antaen sille 9 pistettä 10:stä.[2] Computer Gaming World antoi pelille myös ylistävän arvostelun, "Kehittynyt grafiikka, mielenkiintoinen juoni ja sulava animaatio saavat tarinan elämään. Koko paketti johtaa kohti uutta huipentumaa interaktiivissa peleissä!"[1]
Lähteet
- ↑ a b Chaut, Michael: Curse of the Fallen Angel. Computer Gaming World, Feb 1989, s. 42–43.
- ↑ "Brillig": Breakout brings a treat. Atari ST User, 1989, 4. vsk, nro 4, s. 106–107. Database Publications Ltd..
