Risti oli alun perin Tanskan lipussa Dannebrogissa, joka on maailman vanhin yhä käytössä oleva lippu. Siitä se levisi ensin Ruotsin ja sitten Norjan, Suomen ja Islannin lippuihin. Tanskan ja Ruotsin liput olivat ensin baneereja eli neliölippuja, mutta sittemmin Tanskan ja Ruotsin kuninkaat johtivat omaan käyttöönsä maansa lipusta version, jossa neliöstä liehureunalla erkani kolme kielekettä. Nämä liput varattiin vain kuninkaan tunnuksiksi, ja tavallinen kansa sai käyttöön suorakaiteisen lipun. Muutos johti siihen, että liehureunaan rajoittuva sakara venyi. Näin syntyi pohjoismainen ristitunnus, joka on otettu myös Färsaarten, Ahvenanmaan ja muiden pohjoisten alueiden lippuihin.
Norjan lippu on ensimmäinen, jossa on kuvattu kaksivärinen risti. Tuolloin lippuun tulivat Ranskan suuren vallankumouksen värit punainen, sininen ja valkoinen. Tätä tapaa kopioivat Islanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa. Vaikka kaikilla Pohjoismailla on pohjoismainen risti lipussa, lipuilla on kuitenkin omat historiansa ja symbolisminsa ja liput poikkeavat toisistaan mittasuhteiltaan.
Pohjoismaista ristiä käytetään lipuissa myös Pohjoismaiden ulkopuolella, kuten osissa Britteinsaaria. Historiallisena yhteispohjoismaisena lippuna voidaan pitää Kalmarin unionin lippua.kenen mukaan?
![länsi-Ruotsin epävirallinen lippu[3]](Tiedosto:Flag_of_West_Sweden.svg)
.svg)
.png)
.png)
.svg)
.svg)
