Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Alun perin heidän nimensä miellettiin johtuvat heidän äitinsä nimestä Pleione, mutta muun muassa Vergilius yhdisti heidän nimensä kreikan kielen verbiin πλεîν 'purjehtia', koska plejadien tähtikuvio on näkyvissä öisin Välimerellä toukokuun puolestavälistä aina marraskuun alkuun, mikä sattumoisin oli myös antiikin ajan purjehduskausi.
Seitsemän sisarta
Useat miespuoliset Olympoksen jumala, muiden muassa Zeus, Poseidon ja Ares, antautuivat lemmenleikkeihin seitsemän taivaallisen sisarensa kanssa, ja näiden suhteiden seurauksena syntyi jälkeläisiä:
Maia, vanhin plejadeista, sai Hermeen suhteesta Zeuksen kanssa.
Merope, nuorin plejadeista, nai kuolevaisen Sisyfoksen, ja tullen itsekin siten kuolevaiseksi hiipui pois. Hän synnytti Sisyfokselle useita poikia.
Meropea lukuun ottamatta plejadit seurustelivat jumalien kanssa.[2]
Mytologia
Sen jälkeen kun Atlas joutui kannattelemaan taivasta hartioillaan, Orion alkoi tavoitella kaikkia plejadeja ja Zeus muutti heidät ensin kyyhkysiksi ja sittemmin tähdiksi tyynnytelläkseen heidän isäänsä. Orionin tähdistön sanotaan edelleen jahtaavan heitä läpi öisen taivaan.[2]
Plejadien tähtikuviossa vain kuusi tähdistä loistaa kirkkaana, ja seitsemäs, Merope, loistaa himmeästi häpeillessään ikuisesti suhdettaan kuolevaisen kanssa. Myytistä riippuen himmeän tähden kerrotaan olevan myös Elektra, joka suree Dardanoksen jälkeläisten kukistumista Troijan valtauksen yhteydessä.[2]
Tarinassa, jossa plejadit muuttuvat tähdiksi, kerrotaan, että kaikki seitsemän surmasivat itsensä, koska he olivat suruissaan isänsä kohtalosta tai sisarustensa hyadien menettämisestä. Zeus muutti sisaret kuolemattomiksi asettamalla heidät taivaalle plejadeina tunnetun tähtikuvion muotoon.