Piotr Moczydłowski |
---|
Henkilötiedot |
---|
Syntynyt | 14. syyskuuta 1982 (ikä 42) Szczytno |
Kansalaisuus |
Puola |
Kyokushin-ottelija |
Aktiivisena |
2000–2013 |
Pituus |
175 cm |
Paino |
70 kg |
Painoluokka |
Kevytsarja keskisarja (2010) |
Kätisyys |
oikea |
Vyöarvo |
3. dan |
|
Infobox OK |
Mitalit
|
Maa: Puola
|
Miesten kyokushin
|
MM-kilpailut
|
Hopeaa |
Tokio 2013 |
-70 kg
|
Pronssia |
Tokio 2009 |
-70 kg
|
EM-kilpailut
|
Kultaa |
Riesa 2004 |
-70 kg
|
Kultaa |
Barcelona 2006 |
-70 kg
|
Kultaa |
Vitoria 2008 |
-70 kg
|
Kultaa |
Padova 2011 |
-70 kg
|
Hopeaa |
Varna 2005 |
-70 kg
|
Hopeaa |
Volos 2007 |
-70 kg
|
Pronssia |
Kiova 2009 |
-70 kg
|
Puolan mestaruuskilpailut
|
Kultaa |
2002 |
-65 kg
|
Kultaa |
2003 |
-65 kg
|
Kultaa |
2005 |
-70 kg
|
Kultaa |
2008 |
|
Kultaa |
2009 |
|
Hopeaa |
Katowice 2006 |
-70 kg
|
Pronssia |
2001 |
-65 kg
|
Saksan Open
|
Kultaa |
Frankfurt 2003 |
|
Puolan Cup
|
Kultaa |
2007 |
|
Piotr Moczydłowski (s. 14. syyskuuta 1982 Szczytno) on puolalainen karateka. Hän on nelinkertainen Kyokushinin Euroopan mestari. Lisäksi Moczydlowski on saavuttanut kerran MM-hopeaa.
Alkuvuodet
Moczydłowski syntyi Szczytnossa varttuen ilman isää ja vietti nuoruutensa tehden kepposia, jonka seurauksena hän joutui usein ongelmiin. Moczydlowski muun muassa teki omatekoisen pommin, jolla hän räjäytti vessan. Lopulta veljensä toi Moczydlowskin mukanaan harjoittelemaan Kyokushin karatea 1995, joka auttoi häntä parantamaan tapansa ja aikuistumaan.[1] Hänen ohjaajanaan oli Peter Zembrzuski, jonka ohjaamana Moczydlowski saavutti menestystä nuorten tasolla voittamalla muun muassa Puolan mestaruuden. Moczydlowski harrasti karaten lisäksi myös hetkellisesti lentopalloa, koripalloa, jalkapalloa ja judoa.[2]
Kilpaura
Moczydlowski kilpaili menestyksekkäästi Puolan mestaruuskisoissa 2000-luvun alussa. Hän saavutti aluksi pronssia 2001, jonka jälkeen Moczydlowski voitti Puolan mestaruuden kahdesti peräkkäin 2002 ja 2003.[2] Hän otteli välissä myös Saksan Openissa, jossa Moczydlowski voitti kultaa.[2]
Moczydlowski saavutti ensimmäisen Euroopan mestaruutensa Saksassa 2004, jolloin hän voitti kevytsarjan loppuottelussa Vusal Ismailovin.[3]
Hän palasi takaisin Puolan mestariksi 2005[2] ja eteni toukokuussa toistamiseen EM-kilpailujen loppuotteluun, mutta hävisi tällä kertaa mestaruuden Dmitry Kutekalle.[3]
2006 Moczydlowski sijoittui toiseksi Puolan mestaruuskisoissa.[2] Sitä vastoin hän selvitti tiensä EM-kilpailuissa kolmannen kerran peräkkäin loppuotteluun. Espanjassa käyty turnaus päättyi hänen toiseen Euroopan mestaruuteen voitettuaan loppuottelussa Alexander Shikhaleyevin.[3]
2007 Moczydlowski voitti Puolan Cupin[2] ja eteni urallaan nyt neljättä kertaa EM-kilpailujen loppuotteluun. Tällä kertaa Kreikassa käyty turnaus päättyi hopeamitaliin hävittyään loppuottelussa Shamil Lakaeville.[3]
2008 hän voitti uransa neljännen Puolan mestaruuden.[2] EM-kilpailut pidettiin kolmen vuoden sisällä nyt toista kertaa Espanjassa tällä kertaa Vitoriassa, jossa Moczydlowski saavutti uransa kolmannen Euroopan-mestaruutensa. Hän voitti loppuottelussa Viktor Teixeiran, joka oli sijoittunut sitä ennen parhaimmillaan pronssille EM-kilpailuissa.[3]
2009 oli Moczydlowskin kannalta osittain menestys voitettuaan Puolan mestaruuden viidettä kertaa.[2] Hän jäi kuitenkin ensimmäistä kertaa EM-kilpailuissa loppuottelun ulkopuolelle, mutta voitti silti pronssia.[3] Elokuussa sitä vastoin Moczydlowski saavutti MM-pronssia Tokiossa voitettuaan Riyuji Isoben tuomariäänin yhden jatkoerän jälkeen.[4]
2010 hän oli ensimmäistä kertaa kilpailemassa Japanin mestaruuskisoissa Osakassa. Moczydlowski otteli poikkeuksellisesti keskisarjassa, jossa hän eteni aina pronssiotteluun saakka, mutta hävisi sen Tomohiko Matsuokalle.[5]
2011 Moczydlowski saavutti uransa neljännen Euroopan-mestaruuden Italiassa. Voitettuaan loppuottelussa Antonio Grigorescun[3] hän jakaa ennätyksen yhdessä Piotr Sawickin kanssa eniten Euroopan kevytsarjan mestaruuksissa.
Huhtikuussa 2013 Moczydlowski onnistui parantamaan viime MM-kilpailujen sijoitustaan etenemällä nyt loppuotteluun. Hän kuitenkin hävisi kevytsarjan maailmanmestaruuden Takaichi Onumalle.[4]
Kilpauran jälkeen hän perusti oman Kyokushin seuran Masters Dojo.
Lähteet