Pikkupalatsin on rakennuttanut kodikseen Finlaysonin tehtaan ensimmäinen isännöitsijä Christian Bruun. Hänen asuinvuosiensa jälkeen palatsi jaettiin kahdeksi erilliseksi asunnoksi, jotka olivat Finlaysonin isännöitsijöiden ja tehtaanjohtajien käytössä aina 1980-luvulle saakka. Silloin rakennus muutettiin toimisto- ja liiketiloiksi.[5][8]
Vuonna 2001 Pikkupalatsi siirtyi uuteen omistukseen, kun hämeenkyröläinen teollisuusneuvos Seppo Parhankangas ja hänen puolisonsa Leila Parhankangas ostivat kiinteistön Renor Oy:ltä. Seppo Parhankankaan ajatuksena oli remontoida rakennus asuinkäyttöön sopivaksi, mutta hän kuoli vaikeaan sairauteen pian kaupanteon jälkeen. Leila Parhankangas päätti toteuttaa miehensä suunnitelman ja saneerata talon.[5][7][9][10] Kun korjaustyöt valmistuivat vuonna 2006, palatsin tiloja alettiin vuokrata juhla-, kokous-, konsertti- ja saunatilaisuuksiin. Taloon järjestettiin myös tutustumiskäyntejä.[5][6] Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsi Leila Parhankankaan yksityisasunto.[1]
Leila Parhankangas kuoli toukokuussa 2014.[9] Pikkupalatsi oli sen jälkeen jonkin aikaa Parhankankaan tyttären Päivi Korkeen ja tämän veljen Simo Parhankankaan yhteisomistuksessa, mutta myöhemmin Korkeesta tuli talon ainoa omistaja. Nykyään palatsia ylläpitää hänen yrityksensä Pikkupalatsi Oy.[3] Rakennus tuli kesällä 2024 myyntiin 4,4 miljoonan euron hintaan.[11]
Rakennuksen julkisivu remontoitiin vuosina 2019–2020. Samalla entisöitiin ikkunat ja korjattiin pihan sadevesijärjestelmä.[12][13]
Pikkupalatsi Puuvillatehtaankadulta nähtynä.
Saneeraus 2002–2006
Pikkupalatsi kunnostettiin perusteellisesti vuosina 2002–2006. Korjaushankkeen suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Seija Hirvikallio ja Lasse Kosunen, jotka olivat osallistuneet myös Tampereen Raatihuoneen peruskorjaukseen.[6][14]Restauroinnissa Pikkupalatsin julkisivu sekä asuin- ja juhlakerrokset saatettiin alkuperäiseen asuunsa. Myös kellarikerroksessa sijaitseva biljardisali entisöitiin. Kellarin vanhoihin varastotiloihin rakennettiin puolestaan nykyaikainen sauna- ja uima-allasosasto, joka sai koristuksekseen Suomen suurimman lasimosaiikkityön (taiteilija Tuula Lehtisen 25 neliön kokoinen Leilan puutarha, 2006). Lisäksi taloon sijoitettiin invahissi sekä uusia WC- ja peseytymistiloja.[6][7][10][15][16]
Palatsin entisöinti maksoi 4 miljoonaa euroa.[17] Restaurointityö oli laajasti esillä julkisuudessa, ja Leila Parhankankaan vaivannäkö huomioitiin myöhemmin lukuisin kunnianosoituksin: Vuonna 2005 Tampereen kulttuuriyhdistys luovutti Parhankankaalle vuotuisen tunnustuspalkintonsa, Kulttuurikukkasen. Seuraavana vuonna hänelle myönnettiin Tampereen rakennustietopalkinto. Hämeen Heimoliitto palkitsi Parhankankaan Häme-teko 2007 -kunniakirjalla, ja vuonna 2010 hän sai vielä Tampereen kaupungin I luokan kultaisen ansiomitalin.[6][9][18]
.jpg)