Pikkukaupungin poika

Pikkukaupungin poika
The Bay Boy
Ohjaaja Daniel Petrie
Käsikirjoittaja Daniel Petrie
Tuottaja Denis Héroux
John Kemeny
Säveltäjä Claude Bolling
Kuvaaja Claude Agostini
Tuotantosuunnittelija Richard Harrison
Pukusuunnittelija Renée April
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ranska
Kanada
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Cineplex Odeon Films
Ensi-ilta 1984
Kesto 107 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Pikkukaupungin poika (The Bay Boy) on Daniel Petrien käsikirjoittama ja ohjaama kanadalais-ranskalainen, englanninkielinen draaamelokuva vuodelta 1984. Petrien omiin nuoruudenkokemuksiin pohjautuva elokuva on kasvutarina teini-ikäisestä pojasta 1930-luvun lopun Nova Scotian provinssin rannikkokaupungissa Kanadassa. Poikaa näyttelee Kiefer Sutherland ja hänen vanhempiaan Liv Ullmann ja Peter Donat.

Juoni

16-vuotias Donald Campbell hoitaa vammaista veljeään, käy katolista koulua ja toimii kirkon kuoripoikana. Äiti haluaisi pojastaan pappia, mutta pojan mieltä askarruttavat moraaliset kysymykset, kuten tyttöjen ja homoseksuaalisen papin lähentelyt ja paikallisen poliisin väärinkäytökset.[1]

Rooleissa

 Kiefer Sutherland  Donald Campbell  
 Liv Ullmann  rouva Campbell  
 Peter Donat  herra Campbell  
 Alan Scarfe  kersantti Tom Coldwell  
 Mathieu Carrière  isä Chaisson  

Vastaanotto

Pikkukaupungin poika palkittiin Genie Awards -palkintogaalassa vuoden parhaana kanadalaiselokuvana[2].

Elokuva sai Suomessa teatteriensi-iltansa tammikuussa 1987. Se julkaistiin myös VHS-videona ja esitettiin Kolmoskanavalla 1991 ja MTV3-kanavalla 1999. Helsingin Sanomien Pertti Avolan mielestä Pikkukaupungin poika on sympaattinen ja pienimuotoinen nuoren pojan kehityskertomus, jossa hyvä paikallisväri ja aito tunnelma luovat varsinaisen jännitteen, kun taas itse tarina on varsin tavanomainen. Hänestä Kiefer Sutherland on tässä ensimmäisessä pääosassaan parempi kuin monissa sen jälkeisissä 1980-luvun elokuvissa. Sen sijaan äitiä esittävän Liv Ullmannin roolityö ei Avolaa vakuuttanut.[1] Video-oppaan Asko Alasen mielestä elokuvan on haihatteleva mutta tunnelmallinen nuoruusmuisto, kolmen tähden viidestä arvoinen[3].

Lähteet

  1. a b Avola, Pertti: Pikkukaupungin pojan monenlaisia kasvukipuja 1930-luvun Kanadassa. Helsingin Sanomat, 18.7.1991, s. 45. Näköislehti (maksullinen).
  2. Genie Awards The Canadian Encyclopedia. Viitattu 13.2.2024.
  3. ”Pikkukaupungin poika”, Video-opas 95. WSOY 1994.