Pi-Ramses

Pi-Ramses
𓉐𓏤𓇳𓄟𓋴𓋴𓌸𓇋𓏠𓈖𓅆𓅆
Ramses II:n kolossaalipatsaan varpaat Pi-Ramseksen raunioilla.
Ramses II:n kolossaalipatsaan varpaat Pi-Ramseksen raunioilla.
Sijainti

Pi-Ramses
Koordinaatit 30°47′56″N, 31°50′09″E
Valtio Egypti
Paikkakunta Qantir, Al-Ĺ arqiyya
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1275–1060 eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta muinaisen Egyptin dynastiat
Alue Tanites, Delta, Egypti
Pinta-ala 15 km²
Aiheesta muualla

Pi-Ramses Commonsissa

Pi-Ramses tai Pi-Ramessu/Pi-Ramesse/Piramesses (egypt. 𓉐𓏤𓇳𓄟𓋴𓋴𓌸𓇋𓏠𓈖𓅆𓅆, Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn, Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun;[1] m.kreik. Ῥαμεσσῆ, Ramessē, kopt. Ϩⲣⲁⲙⲉⲥⲥⲏ) oli kaupunki muinaisessa Egyptissä. Se sijaitsi Ala-Egyptissä eli Niilin suistossa ja kuului Taniteen nomokseen. Kaupungin arkeologinen kohde sijaitsee lähellä nykyistä Qantirin kylää.[2][3]

Pi-Ramses oli faarao Ramses II:n pääkaupunki. Se rakennettiin varhaisemman Avariksen (Auaris) kaupungin paikalle tai lähelle, ja se oli aikanaan suuri ja loistokas kaupunki. Kaupungin lyhyempi nimi tarkoittaa ”Ramseksen taloa”.[4] Eräs sen pitkistä nimistä oli Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun-(ankh-wedja-seneb)-pa-ka-aa-en-pa-Ra-Hor-akhti (egypt. 𓉐𓏤𓇳𓄟𓋴𓋴𓌻𓇋𓏠𓈖𓅆𓅆𓋹𓍑𓋴𓅯𓄿𓂓𓏤𓅆𓉻𓏛𓈖𓅯𓄿𓇳𓅆𓅃𓅆𓈌𓏏𓏭𓉐𓉐𓅆𓅆, Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn-(ꜥnḫ-wḏꜣ-snb)-pꜣ-kꜣ-ꜥꜣ-n-pꜣ-Rꜥw-Ḥrw-ꜣḫtj)[5] ja toinen Per-Ra-mes(i)-su-meri-Amun-aa-nakhtu (egypt. Pr-Rꜥw-ms-sw-mry-Jmn-ꜥꜣ-nḫtww).[6]

Maantiede

Pi-Ramses sijaitsi strategisesti tärkeällä paikalla Niilin suiston itäosassa, noin 100 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Kairosta. Se oli rakennettu Niilin itäisimmän eli Pelusiakos-suuhaaran (Pelusionin suuhaara) lähellä sijainneille maakummuille. Tulvan aikana kaupunki muuttui joukoksi saaria järvellä. Kaupungissa oli kanavajärjestelmä, ja saarilta toisille kuljettiin veneillä. Kaupunki oli laajuudeltaan 15 neliĂśkilometriä, ja siellä asui yli 300 000 ihmistä. Tämä tekee siitä yhden itäisen Välimeren ja Lähi-idän suurimmista muinaisaikaisista metropoleista.[4][7]

Historia

Pi-Ramses perustettiin alun perin faarao Seti I:n (n. 1304–1289 eaa.) aikana kuninkaalliseksi asuinpaikaksi. Sen tuonaikaista nimeä ei tunneta. Hänen poikansa ja seuraajansa Ramses II laajensi kaupunkia joskus ennen vuotta 1275 eaa., ja se sai nimensä hänestä.[8] Kaupunki toimi Ramseksen pääkaupunkina ja hänen pohjoiseen suuntautuneiden sotaretkiensä lähtöpaikkana, ja sieltä hänen joukkonsa lähtivät vuonna 1274 eaa. kuuluisaan Kadeshin taisteluun.[4]

Horus-nimisen miehen votiivistele Pi-Ramseksesta 19. dynastian ajalta (n. 1279–1213 eaa.).

Kaupungin sijainti määrittyi mahdollisesti kahdella perusteella. Ensiksikin Ramseksen suvun 19. dynastia halusi hallita pohjoisesta, josta oli kotoisin, siinä missä aiempi 18. dynastia oli kotoisin etelästä, Ylä-Egyptin Thebasta. Toiseksi, varhaisemman Avariksen seudulla oli paljon semiittis-aasialaista väestÜä hyksojen kauden jäljiltä, ja Pi-Ramseksesta käsin näitä oli helpompi hallita.[8]

Ramses teki Pi-Ramseksesta Egyptin kauneimman ja vauraimman kaupungin. Kaupungin asukkaisiin kuului paitsi egyptiläisiä, myÜs jo mainittua Lähi-idän väestÜä. Tämä teki siitä aikansa kulttuurisen sulatusuunin.[7] Kaupunki mainitaan Raamatun Toisessa Mooseksen kirjassa paikkana, jossa faarao käytti israelilaisia rakennustyÜvoimana. Osittain sen vuoksi kertomus israelilaisten paosta Egyptistä yhdistetään Ramses II:n aikaan. Raamatunsuomennoksissa kaupungin nimenä esiintyy Ramses.[4][9]

Pi-Ramses toimi Egyptin pääkaupunkina vielä Ramses II:n seuraajien aikana. Sen merkitys kuitenkin väheni vähitellen, ja kaupunki hylättiin uuden valtakunnan loppupuolella. Yksi hylkäämisen syy oli Niilin uoman siirtyminen niin, että kaupungin satamia ei enää voitu käyttää. Kaupunki purettiin noin vuonna 1060 eaa. ja sen kivet siirrettiin etelämmäs Tanikseen ja Bubastikseen.[4]

Aiemmin kaupungin nimi on yhdistetty virheellisesti Heliopoliihin tai Heroopoliihin (Per-Atum, Pithom).[10] Kaupungin paikalla on suoritettu kaivauksia vuodesta 1980 lähtien.[7][11]

Rakennukset ja lĂśydĂśkset

Koristeltu rakennustiili Ramses II:n palatsista. Metropolitan Museum of Art.

Kaupungissa oli neljä suurta temppeliä, yksi kullakin ilmansuunnalla ja pyhitetty eri jumalille. Pohjoisessa oli Wadjetin temppeli, etelässä Sethin temppeli, idässä Astarten temppeli ja lännessä Amonin temppeli, joka oli kaupungin päätemppeli. Kaupungin läntinen osa Amonin temppelin lähellä oli kuninkaallinen kaupunginosa, jossa kuninkaanpalatsi sijaitsi. Etelässä olivat armeijan parakit, tehtaat, sotilaiden ja hevosten harjoituskenttä, tallit, kauppa-alue ja kaksi satamaa. Idässä ja pohjoisessa olivat asuinkorttelit.[4]

Nykyisin kaupungin jäänteet sijaitsevat Qantirin kylän ja ympärÜivien peltojen alla, ja näkyvissä on vain Sethin temppelin raunioita, joitain perustuksia sekä kaksi Ramses II:n kymmenmetrisen patsaan jalkaa.[4][7]

Lähteet

  1. ↑ Schweitzer, Simon D.: Pr-Rꜥw-ms-sw-mr.y-Jmn Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  2. ↑ Avaris/Ramesses Pleiades. Viitattu 7.12.2020.
  3. ↑ Pi-Ramesse (Qantir) Trismegistos. Viitattu 7.12.2020.
  4. ↑ a b c d e f g Mark, Joshua J.: Per-Ramesses Ancient History Encyclopedia. 19.7.2017. Viitattu 20.2.2018.
  5. ↑ Schweitzer, Simon D.: Pr-Rꜥw-ms-sw-mr.y-Jmn-ꜥnḫ-wḏꜣ-snb-pꜣ-kꜣ-ꜥꜣ-n-pꜣ-Rꜥw-Ḥr.w-ꜣḫ.tj Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  6. ↑ Schweitzer, Simon D.: Pr-Rꜥw-ms-sw-mr.y-Jmn-ꜥꜣ-nḫt.ww Ancient Egyptian Dictionary. Viitattu 7.12.2020.
  7. ↑ a b c d Pi-Ramesse/Ramses-Stadt Humboldt-Universität zu Berlin. Viitattu 7.12.2020.
  8. ↑ a b What We Know about the Egyptian Places Mentioned in Exodus The Torah. Viitattu 7.12.2020.
  9. ↑ 2. Moos. 1:11, 2. Moos. 12:37; 4. Moos. 33:3–5
  10. ↑ Smith, William: ”Raamses”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ The reconstruction of Pi-Ramesse Artefacts. Viitattu 7.12.2020.

Aiheesta muualla