Phillipsin käyrä on Alban William Phillipsin (1914–1975) vuonna 1958 esittelemä teoria, jonka mukaan työttömyys (U=unemployment) vaikuttaa inflaatioon (I=inflation) käänteisesti. Ilmiö on todettu empiirisissä tutkimuksissa lyhyellä aikavälillä: korkean työttömyyden aikana inflaatio on yleensä matalaa ja täystyöllisyyttä kohti siirryttäessä inflaatio suurenee. ^[1] On havaittu myös, että Phillipsin käyrä voi siirtyä ylös tai alaspäin I-U -koordinaatistossa (ks. selitys alla) johtuen työmarkkinoiden jäykkyyksistä (esim. matching funktio -teoria työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannosta).

Öljykriisi synnytti 1970-luvulla stagflaation, jolloin lama, korkea inflaatio ja suurtyöttömyys vallitsivat yhtä aikaa. Se sai ekonomistit Milton Friedmanin johtamana kritisoimaan Phillipsin käyrää. Nykyään vallitsee taloustieteellinen konsensus, että pitkällä aikavälillä Phillipsin käyrä on pystysuora, eli työttömyys on riippumaton inflaation tasosta I-U -koordinaatistossa^[2] (I=pystyakseli, U=vaaka-akseli).^lähde? Vastaavanlainen inflaatioshokki oli 2022 maakaasu- ja öljyshokki Ukrainan sodan takia. Se aiheutti inflaation nousun korkean työttömyyden oloissa mm. Suomessa.

NAIRU on teoria, jonka avulla pyritään selittämään stagflaation syntymistä. Sen mukaan Phillipsin käyrä voidaan tulkita lyhyen aikavälin relaatioksi, kun taas NAIRU (Non_Inflation_Acclerating-Rate of Unemployment=NAIRU) kuvaa pitkän aikavälin tasapainoa. Siis työllisyyttä ei NAIRU-teorian mukaan voida pitkän aikavälin tasapainossa kasvattaa ilman, että inflaatio kiihtyisi samanaikaisesti. Tämä ei kuitenkaan sulje pois finanssipolitiikan vaikutuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä (sopeutumisjakso uuteen tasapainoon).

On tärkeää huomata, että lyhyellä aikavälillä 1-2 vuotta inflaatioshokit aiheuttavat kipeitä asioita ja siksi julkisen vallan tehtävänä on järjestää mm. työvoimakoulutusta, kotitaloustyön verovähennyksiä ja polttoaineiden verotuksen alennuksia. Tämä siksi, että kyseessä on kustannusinflaatio, jota vastaan on yrittäjien vaikea taistella pk-yritystasolla, sillä he joutuvat ottamaan maailmanmarkkinahinnat annettuna. Tämä johtaa suoraan päivittäistavaratuotteiden hintojen nopeaan nousuun kuten 2022-2023 havaittiin inflaatiotilastoista. Tilastokeskuksen inflaatiotilastot tässä viitteenä.

Kysyntäinflaatio on tällä hetkellä 2024 kaukainen asia, sillä talouden resurssit ovat alikäytössä Suomessa. Vain siinä ääritapauksessa, että lyhyen aikavälin täystyölllisyys (tai pitkällä aikavälillä NAIRU) alitetaan, niin syntyy kysyntäinflaatioita. Siitä ei ole ollut merkkejä juurikaan koko 2000-luvulla Suomen kansantaloudessa.

Päinvastion finanssikriisin 2008 jälkeen Suomen talouskasvu on ollut hidasta ja johtanut mm. julkisen sektorin velkaongelmiin ja lähelle EU:n liiallisen alijäämän menettelyä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Phillipsin käyrä Wikimedia Commonsissa