Pettävä varjo, myös nimellä Nick ja pettävä varjo (The Thin Man) on W. S. Van Dyken ohjaama yhdysvaltalainen rikoskomedia vuodelta 1934. Sen pääosissa ovat William Powell ja Myrna Loy heidän toisessa yhteisessä elokuvassaan. Sivuosissa ovat muun muassa Maureen O'Sullivan ja Cesar Romero.
Pettävä varjo perustuu Dashiell Hammettin samannimiseen mysteeriromaaniin, joka ilmestyi 1934 vähän ennen itse elokuvaa. Tarina oletettavasti perustuu Hammettin pitkäaikaiseen suhteeseen näytelmäkirjailija Lillian Hellmaniinlähde?. Elokuvan käsikirjoituksen laativat Albert Hackett ja Frances Goodrich. Pettävä varjo sai ensi-iltansa kotimaassaan 23. toukokuuta vuonna 1934. Suomen teattereihin se tuli neljä vuotta myöhemmin 27. helmikuuta vuonna 1938. Metro-Goldwyn-Mayer tuotti elokuvan.
Pettävä varjo oli MGM:n kolmanneksi tuottoisin elokuva ilmestymisvuonnaan 1,5 miljoonan dollarin lipputuloillaan. Elokuva sai vuonna 1935 neljä Oscar-ehdokkuutta, muun muassa parhaan elokuvan kategoriassa.
Juoni
William Powell ja Myrna Loy näyttelevät elokuvassa aviopari Nick ja Nora Charlesia, jotka ratkovat rikoksia. Nick on kova juomaan ja eläkkeelle jäänyt etsivä ja vaimonsa Nora varakas perijätär. Heillä on koira, karkeakarvainen kettuterrieri Asta.
Eläkkeelle jäänyt ja alkoholisoitunut etsivä Nick pyydetään takaisin palvelukseen ystävänsä katoamisen takia. Ystävä Clyde Wynant on kadonnut mystisesti juuri kun hänen entinen tyttöystävänsä Julia Wolf on löydetty kuolleena. Wynantista tulee nopeasti pääepäilty, mutta hänen tyttärensä Dorothy ei usko isänsä syyllisyyteen. Nick löytää johtolankoja ja tapaus alkaa selvitä.
Rooleissa
Muuta
Tuotanto
Pettävän varjon kuvauksille annettiin aikaa 2-3 viikkoa; ohjaaja W. S. Van Dyke onnistui kuvaamaan elokuvan 12 päivässä (uudelleenotot toukokuussa). Kuvaukset alkoivat 9. huhtikuuta ja budjetti oli 231 000 dollaria. Elokuvan kohtauksia kuvattiin muun muassa Bidwell Mansionissa Kalifornian Chicossa, . Alun perin B-luokan elokuvana pidetty Pettävä varjo yllätti kaikki elokuvantekijät suurella menestyksellään: maailmanlaajuinen tuotto oli 1,5 miljoonaa dollaria ilmestymisvuonna.
Pettävä varjo sai ensi-iltansa toukokuussa 1934 vain viisi kuukautta itse kirjan julkaistamisen jälkeen, joka oli tammikuussa 1934.
Vastaanotto
Elokuva sai viisi jatko-osaa:
Vuonna 1997 Pettävä varjo valittiin "kulttuurisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä" elokuvana säilytettäväksi Yhdysvaltain kongressin kirjaston National Film Registryssä.
Vuonna 2000 Yhdysvaltain elokuvainstituutti valitsi elokuvan kaikkien aikojen 32. hauskimmaksi elokuvaksi 100 hauskimman komedian joukkoon.
Vuonna 2002 kriitikko Roger Ebert lisäsi Pettävän varjon hänen Loistavat elokuvat -listaansa.[1] Ebert kehuu erityisesti William Powellin suoritusta sanoen, että Powell "sopii dialogiin kuin Fred Astaire tanssiin. Hänen suorituksensa on hyvin lystikäs ja vihjaileva, hyvin tietäväinen ja viaton samaan aikaan, että ei ole tuskin väliä mitä hän sanoo."[2]
The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[3]
Sovitus
Pettävä varjo sovitettiin radiokuunnelmaksi 8. kesäkuuta vuonna 1936 Lux Radio Theatern lähetykseen. William Powell ja Myrna Loy uusi roolinsa Nickinä ja Norana.
Uudelleenfilmatisointi
Toukokuussa 2011 ilmoitettiin, että Johnny Depp tulee olemaan pääosassa Pettävän varjon uusintaversiossa, jonka tulee ohjaamaan Rob Marshall.[4]
Vaikuttajana
Vuoden 1976 komediaelokuvassa Murha, murha, päästäkää etsivät irti! roolihahmot Nick ja Nora Charles muutettiin muotoon Dick ja Dora Charleston, joita näytteli David Niven ja Maggie Smith.
Vuosina 1979–1984 ABC-kanavan viikoittainen romanttinen etsiväsarja Hart to Hart jäljitteli elokuvan keskeistä juonta. Sarjaa tähditti Robert Wagner, Stefanie Powers ja Lionel Stander.
Animaatioelokuvan Tapaus Punahilkka (2005) sammakkoetsivä-hahmo Nicky Flippers perustuu Nick Charlesiin. Nicky Flippersin äänenä toimi David Ogden Stiers.
Lähteet
Aiheesta muualla
