Peter Turkson

Peter Turkson vuonna 2022.
Kardinaali Peter Turkson vieraili Helsingissä toukokuussa 2016.

Peter Kodwo Appiah Turkson (s. 11. lokakuuta 1948, Wassaw Nsuta, Brittiläinen Kultarannikko) on ghanalainen kardinaali. Turkson on Vatikaanin Paavillisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvoston puheenjohtaja.[1] Hänet vihittiin katoliseksi papiksi 20.7.1975 ja paavi Johannes Paavali II nimitti hänet Cape Coastin arkkipiispaksi 6.10.1992. Piispaksi hänet vihittiin 27.3.1993. Johannes Paavali II nimitti hänet kardinaaliksi konsistorissa 21.10.2003. Paavi Benedictus XVI nimitti hänet Paavillisen oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvoston puheenjohtajaksi 24.10.2009, ja paavin vaihtumisen jälkeen paavi Franciscus vahvisti hänen nimityksensä jatkumisen 16.3.2013.[2]

Kardinaalina Peter Turkson on jäsen myös seuraavissa Rooman kuurian virastoissa: Uskonopin kongregaatio, Liturgian ja sakramenttijärjestyksen kongregaatio, Kansojen evankelioimisen kongregaatio ja Katolisen opetuksen kongregaatio sekä Kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto.

Turkson valmistui teologian maisteriksi Yhdysvalloissa 1970-luvun puolivälissä ja jatkoi sittemmin lisensiaattiopintojaan Roomassa Paavillisessa raamattuinstituutissa valmistuen sieltä teologian lisensiaatiksi vuonna 1980. Hän jatkoi myöhemmin opintojaan Roomassa, mutta joutui keskeyttämään ne saatuaan nimityksen arkkipiispaksi. Hän on myös toiminut opettajana ja vararehtorina ghanalaisissa pappisseminaareissa.[3]

Kardinaali Turkson kuuluu paavi Franciscuksen perustamaan neuvoa-antavaan kardinaalineuvostoon.

Turkson vieraili Suomessa toukokuussa 2016 osallistuakseen Ulkoasiainministeriön järjestämään "Religious Freedom  – Protecting Religious Minorities" -seminaariin.[4]

Lähteet

  1. ↑ Länkinen, Tiina: Vedonlyöntitoimistot: Uusi paavi on Peter Turkson 11.2.2013. Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2013.
  2. ↑ David M. Cheney: Peter Kodwo Appiah Cardinal Turkson [Catholic-Hierarchy] www.catholic-hierarchy.org. Viitattu 24.5.2016.
  3. ↑ President www.iustitiaetpax.va. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 24.5.2016.
  4. ↑ Religious Freedom – Protecting Religious Minorities -seminaari Ulkoasiainministeriö. Viitattu 28.9.2021.

Aiheesta muualla