Peter Rosegger syntyi metsänhoitaja Lorenz Roßeggerin ja tämän vaimon Marian pojaksi. Koska Alplissa ei ollut oppivelvollisuutta, monet, kuten myös Roseggerin isä, olivat lukutaidottomia. Niinpä hän oppi paljon äidiltään, joka oli saanut oppia paikkakunnalla opettaja toimineelta isoisältään. Rosegger sai vain vähän kouluopetusta. Vanhemmat toivoivat pojastaan pappia, mutta koulutus olisi tullut liian kalliiksi. Koska Rosegger oli ruumiiltaan liian heikko maanviljelijäksi, hän aloitti 17-vuotiaana opinnot Sankt Kathrein am Hauensteinissa. Hänen tulonsa olivat pienet, ja hän sai elantonsa myymällä kirjoja, enimmäkseen kylätarinoita, ovelta ovelle. Näin hän tutustui erilaisiin ihmisiin ja alkoi pian itsekin kirjoittaa.lähde?
Rosegger oli harras katolilainen ja noudatti aina uskollisesti opinkappaleita, sulkematta kuitenkaan silmiään katolisen kirkon epäkohdilta. Hän oli kaksi kertaa naimisissa, ensin Anna Pichlerin kanssa vuodesta 1873 vuoteen 1875, jolloin vaimo kuoli vähän toisen lapsen syntymän jälkeen. Vuonna 1879 Rosegger avioitui toisen vaimonsa Anna Knaurin kanssa, ja heille syntyi kolme lasta.lähde?
Rosegger oli vuosina 1911, 1913 ja 1918 ehdolla Nobel-palkinnon saajaksi. Hän oli tuottelias kirjoittaja ja aikansa luetuimpia kirjailijoita.[2]
Peter Rosegger kuoli 26. kesäkuuta 1918 Krieglachissa 74-vuotiaana. Hänen hautakivensä on Krieglachin hautausmaalla. Hän itse halusi ”yksinkertaisimman haudan, kuten jokaisella alplilaisella maanviljelijällä, sillä siinä on jo aivan tarpeeksi, jos joku 50 vuoden päästä tietää kuka Rosegger oli.”lähde?
Roseggerin syntymätalo,[2] koulu Alplissa,lähde? kuten myös asuin- ja kuolintalo Krieglachissa toimivat nykyään museoina.[2]
Rosegger kirjoitti esikoisrunonsa "Zither und Hackbrett" (1869) Steiermarkin murteella ja kirjoitti murteella myös kertomuksen "Tannenharz und Fichtennadeln" (1870). Hän perusti 1876 kuukausilehden Heimgarten, jossa hän julkaisi tuotantoaan. Hän kuvaa teoksissaan kotiseutunsa Steiermarkin luontoa ja kansaa tunteikkaasti, mutta hän hallitsee aiheensa myös taiteellisesti. Häntä pidetään yhtenä ensimmäisistä saksankielisistä kansankuvaajista, missä hän muistuttaa Berthold Auerbachia.[3]
Poikavuosiltani, suom. Salme Setälä, Helsinki: Otava, 1923. Sarja: Mailta ja meriltä, 4. Tekijänimellä: Peter Rosegger
Poikavuosiltani. 2. osa, suom. Salme Setälä, Helsinki: Otava, 1925. Sarja: Mailta ja meriltä. Uusi sarja, 8. Tekijänimellä: Peter Rosegger
Tapaturma alpeilla, ; suom. A. O. Porvoo: WSOY, 1903.Välipalaksi, 14. Tekijänimellä: Petri Kettenfeier Rosegger
Lapsuudenmuistoja (Kindheitserinnerungen); suomensi Impi Sirkka. Porvoo: WSOY 1911. Sarja: Suomen lasten kirjoja, 7. Tekijänimellä: Peter Rosegger (Verkossa)
Novelli
Sateenvarjo, teoksessa: Hyvää yötä, Kolmas "Hyvää yötä": hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila, Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1936 Tekijänimellä: Peter Rosegger
