Pernisiöösi anemia (myös pernisioosi anemia) on anemian muoto, joka syntyy ravinnon B12-vitamiinin vähäisen imeytymisen seurauksena. Anemia tarkoittaa veren alentunutta hemoglobiiniarvoa. Pernisiöösissä anemiassa B12-vitamiinipuutoksen syynä on autoimmuunisairaus, joka tuhoaa mahalaukun parietaali eli seinämäsoluja. Kyseessä voi olla myös helikobakteerin aiheuttama tulehdus mahalaukun limakalvoissa.[1]
Usein kuitenkin termiä "pernisiöösi anemia" käytetään laajassa merkityksessä puhuttaessa mistä tahansa syystä johtuvasta B12-vitamiinin puutteesta.
Pernisiöösi anemia kuuluu megaloblastisiin eli suurisoluisiin anemioihin, joissa veren punasolut ovat normaalia suurempia. Yhdeksän kymmenestä megaloblastisesta anemiasta johtuu B12-vitamiinin puutteesta.[2]
Pernisiöösi anemia ilmenee yli 30-vuotiailla, ja Suomessa sitä sairastaa tällä hetkellä noin 5 000 ihmistä. Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan.[2]
Suomalaiset lääkärit ovat jo noin 150 vuoden ajan tutkineet tauteja, joiden nykyään tiedetään johtuvan B12-vitamiinin puutteesta. Sellainen on mm. suolistoloisen aiheuttama lapamatoanemia. Myös vitamiinin fysiologiaa ja biokemiaa on Suomessa tutkittu laajasti. Suomalaisten tutkimustulokset ovat maailmalla varsin tunnettuja. Aiheesta on 2005 kirjoittanut mm. Arno Forsius.[3]
Katso myös
Lähteet