Pariisin kanavat muodostavat yhteensä noin 130 kilometrin pituisen kanavaverkonPariisissa ja sen lähialueilla Ranskassa. Vesiväylien lisäksi niihin kuuluu monia teknisiä laitteita kuten sulkuja ja pumppaamoja.
Kanavaverkon rakensi Pariisin kaupunki Napoléon Bonapartenfloréal-kuun 29. päivänä vuonna X (19. toukokuuta 1802) antaman asetuksen mukaisesti, ja sen tarkoituksena oli tuoda Pariisin kelvollista juomavettä sekä helpottaa tavara- ja henkilöliikennettä. Sitä laajennettiin vähitellen 1820-luvulla. Vuodesta 1962 lähtien suurin osa Canal de l’Ourcqista suljettiin tavaraliikenteeltä, minkä jälkeen jokialusten käytössä olevia kanavia on enää 22 kilometriä.
Luonnehdinta
Kanavaverkko on Pariisin kaupungin omistuksessa, joka myös hallinnoi sitä ja huolehtii sen kunnossapidosta. Se ei ole kokonaisuudessaan Pariisin kunnallisten rajojen sisäpuolella, vaan ulottuu Pariisin lisäksi myös Seine-Saint-Denis'n, Seine-et-Marnen, Oisen ja Aisnendepartementtien alueelle, joista Oise ja Aisne eivät edes kuulu Île-de-Franceen vaan Hauts-de-Francen alueeseen.
Canal de l’Ourcq (97 km), joka johtaa Mareuil-sur-Ourcqista, Ourcq-joen varrelta Oisen departementista, Bassin de la Villetteen, Pariisiin, mutta josta vain 11 kilometrin pituinen länsiosa Bassin de la Villetten ja Aulnay-sous-Bois'n välillä on kaupallisen liikenteen käytössä ;
Ourcq-joki, josta 10 kilometrin pituinen osuus Mareuil-sur-Ourcqin yläpuoella on kokonaan kanavoitu ;
useita pieniä jokia, jotka tuovat vettä Canal de l’Ourcqiin:
Gergone ja Grivette, Ourcqin sivujokia Oisen ja Seine-et-Marnen departementeissa;