Panathenaia-juhlan tietä sekä Kaakkoisstoan raunioita.
Panathenaia-juhlan tie oli Eleusiista saapuneen Pyhän tien jatke. Se sai nimensä siitä, että Athenen kunniaksi joka neljäs vuosi järjestetyn suuren Panathenaia-juhlan juhlakulkue kulki sitä pitkin ylös Akropoliille. Kulkue vei Athenen temppelissä olevalle jumalattaren kulttikuvalle uuden peploksen. Kulkue on kuvattuna muun muassa Parthenonin friisissä. Lisäksi tietä käytettiin myös kilpajuoksuun sekä hevoskilpa-ajoihin ennen Panateenalaisen stadionin rakentamista. Luonnollisesti se oli käytössä myös tavallisena kulkuväylänä. Tie oli käytössä ainakin 500-luvulta eaa. 500-luvulle jaa. ja ilmeisesti vielä bysanttilaiselle ajalle 1100-luvulle saakka.[1][2]
Tien pituus oli noin 1 050 metriä ja leveys noin 10–12 metriä, paikoin jopa 20 metriä. Se oli ainakin osittain päällystetty soralla ja reunustettu länsisivustalta kivetyllä ojituksella. Eteläpäässä eli Akropoliin päässä se kivettiin myöhemmän antiikin aikana suurilla kivilaatoilla. Tie halkaisi Ateenan Agoran luoteis-kaakkoissuunnassa.[1] Sen luoteispää oli reunustettu lukuisilla stoilla eli pylväshalleilla. Tien varrella Agoran laidalla sijaitsi lukuisia julkisia, uskonnollisia ja kaupallisia rakennuksia ja rakennelmia, kuten Leokoreion, Kahdentoista jumalan alttari, Attaloksen stoa, Agrippan odeion, Itäinen rakennus, Pantainoksen kirjasto, Kaakkoistemppeli, Kaakkoisstoa ja Eleusinion. Tien varrelle oli pystytetty myös lukuisia patsaita. Akropoliin luoteispuolella tie yhtyi kukkulan kiertäneeseen Peripatos-tiehen Klepsydran lähdekaivon kohdalla. Tämän jälkeen se johti ylös Akropoliin länsipäässä sijaitsevalle porttirakennukselle Propylaialle.[1][2][3]
Tie on kaivettu esiin osana Agoran alueen arkeologisia kaivauksia ja muodostaa edelleen keskeisen väylän arkeologisen alueen halki.
