Palvelimella (arkisesti serveri) tarkoitetaan tietoliikenteen yhteydessä tietokoneessa suoritettavaa palvelinohjelmistoa sekä tällaista ohjelmistoa suorittavaa tietokonetta. Palvelinohjelmistojen tehtävänä on tarjota erilaisia palveluja muille ohjelmille joko tietokoneverkon välityksellä tai paikallisesti samassa tietokoneessa. Palvelinta käyttävää sovellusta tai tietokonetta nimitetään asiakkaaksi.
Tietotekniikassa puhutaan myös abstraktista asiakas-palvelin-arkkitehtuurista, jossa kommunikaatio perustuu asiakkaan ottamaan yhteydenottoon eikä esimerkiksi ennaltamääriteltyyn kaksisuuntaiseen yhteyteen.
Sovelluspalvelin: Tietokone, joka suorittaa sovellusta (tietojärjestelmää).
Nimipalvelin: Selvittää verkossa käytettyjä koneiden ja palvelujen nimiä vastaavat numeeriset verkko-osoitteet ja käänteisesti verkko-osoitteita vastaavat nimet.
WWW-palvelin: Palauttaa www-selaimen pyytämän sisällön ja muut tiedostot.
Edustapalvelin tarkoittaa palvelinta, joka kontrolloi pääsyä taustalla oleviin sovelluspalvelimiin.[1]
Virtualisointitekniikat
Virtualisoinnilla tarkoitetaan tyypillisesti fyysisen palvelimen resurssien (prosessorit, muisti, IO-laitteet) määrittelyä yhden tai useamman loogisen palvelimen käyttöön. Looginen palvelin tai virtuaalipalvelin on virtuaalikone, josta käytetään usein myös nimitystä image. Hypervisor-virtualisoinnin lisäksi käytetään käyttöjärjestelmätason virtualisointia eri tarkoituksien mukaan.
Laitevalmistajilla on erilaisia toteutuksia. Parhaimmillaan nämä hoitavat fyysisen palvelimen/palvelimien resurssien allokoinnin täysin automaattisesti loogisen palvelimen kuormituksen mukaan.
Palvelinfarmi
Palvelinfarmilla tarkoitetaan rypästä palvelintietokoneita. Palvelinfarmia käytetään kun tehtävä ylittää yksittäisen tietokoneen kyvyt. Farmissa on usein mukana varapalvelin pääpalvelimen vikaantumisen varalta ja palvelimet sijaitsevat tyypillisesti verkkolaitteiden läheisyydessä.[2] Farmilla viitataan ryhmään identtisiä palvelimia, joihin otetaan yhteyttä kuormituksen tasaamisen kautta. Klusteri voi sisältää eri tehtäviin tarkoitettuja tietokoneita.[3]
Palvelimet kasataan usein suuriksi datakeskuksiksi, joissa voi olla suurimmillaan useita satoja tuhansia yksittäisiä palvelimia ja joiden sähkönkulutus voi olla useiden megawattien luokkaa.[4] Tavallisesti keskukset jäähdytetään ilmajäähdytyksellä, mutta lisääntyneiden jäähdytysongelmien myötä on kehitelty myös vesijäähdytystä. Ilmajäähdytyksellä keskuksen kokonaissähkönkulutuksesta jopa puolet voi kulua jäähdytykseen, tavallisemmin kuitenkin noin kolmannes. Syntyvää jätelämpöä voidaan käyttää jopa kaukolämmitykseen.[5]
