Palturitupakka eli kessu (Nicotiana rustica) on koisokasvien heimon tupakoiden sukuun kuuluva kasvilaji. Palturitupakka oli intiaanien käyttämä tupakka, jota he kutsuivat mapachoksi. Se tuli ensimmäisenä tupakkalajeista Eurooppaan. Se oli aluksi käytetyin tupakkalaji ja vahvan venäläisen mahorkan, sekä suomalaisen kessun raaka-aine.[3] Palturitupakan lehdet tuottavat nikotiinia hieman enemmän kuin virginiantupakan. Nykyään sitä kasvatetaan tupakan valmistusta varten lähinnä Aasiassa ja etenkin Venäjällä. Se kasvaa myös viileässä ilmastossa. Sitä on viljelty Suomessakin. [3] mutta 1950-luvulla sen viljely Suomessa kävi kannattamattomaksi, kun virginiantupakan tuonti Suomeen alkoi.[4]
Tuntomerkit
Palturitupakka kasvaa noin metrin korkuiseksi, hyvässä maassa korkeammaksikin[5], ja yhdestä kasvista saadaan parikymmentä 60–67 cm pitkää ja 38–46 cm leveää lehteä, joiden väri vaihtelee keltaisesta vihreään. Kukat ovat kellanvihreitä tai valkoisia. Lehtien pinta on täynnä pieniä ja tahmeita karvoja. Yksi kasvi voi tuottaa jopa miljoona siementä.
Lähteet
Aiheesta muualla
_(Solanaceae)_Plant.JPG)
