Huumetutkija Vargas (Heston) on tullut nuorikkoineen (Leigh) viettämään kuherruskuukautta Yhdysvaltain rajalla sijaitsevaan meksikolaiskaupunkiin. Hän näkee räjähdysonnettomuuden, jossa paikallinen valtaa pitävä grynderi kuolee. Vargas jää seuraamaan tapauksen tutkimuksia, joita johtaa ennakkoluuloinen poliisi Quinlan (Welles).[2]
Pahan kosketusta pidetään Wellesin mestariteoksena, vaikka se tuotantoyhtiön käsissä muuttuikin vastoin Wellesin tahtoa.[3] Hyvä ja paha kietoutuvat elokuvassa lähes erottamattomasti yhteen. Welles itse näyttelee pahaa poliisia, Charlton Heston huumetutkija Vargasia. Elokuvan pohdittavaksi tuoma ongelma on lain ja järjestyksen olemus: turmeltunut rikollinen voi ihmisenä olla kiehtova ja kyseenalaistaa näin keskinkertaisuuksien järjestelmän.[4]
Sisällöllisen vaikuttavuutensa lisäksi elokuva tekee vaikutuksen elokuvateknisten keinojen käytöllä, kuten kamera-ajoilla ja kuvakulmilla.[3]. Allmovien arvostelija vertaa sen elokuvakerronnan visuaalisuutta ja kekseliäisyyttä Wellesin mestariteokseen Citizen Kaneen.[1]
Arvioita
Iltalehden Jyrki Laelma muistuttaa Pahan kosketuksen perustuvan Whit Mastersonin romaaniin Badge of Evil, mutta nousevan yli ja ohi sen varsin tavanomaisen tarinan tukenaan Wellesin ohjaus ja Russell Mettyn kameratyö. Vertailukohtaa hän hakee Goyan synkistä sotakuvista tai Munchin maalauksesta Huuto.[5]
Ilta-Sanomien Timo Malmi arvioi huhtikuussa 2011 Yle Teemalla esitettyä televisioversiota todeten, että Wellesin elokuva ”on nyt esitettynä lyhennettynä versionakin musertava esitys poliisivallasta, rasismista, seksistä ja korruptiosta”.[6]
Vuonna 1979 kolmekymmentä suomalaista elokuva-arvostelijaa ja -asiantuntijaa äänesti kaikkien aikojen sadasta merkittävimmästä elokuvasta, ja Pahan kosketus oli mukana heistä yhdentoista listalla[7].
Pahan kosketus valittiin vuonna 1993 Yhdysvaltojen kongressin kirjaston National Film Registryyn, johon kootaan esteettisesti, historiallisesti tai kulttuurisesti merkittäviä amerikkalaiselokuvia.[8]The New York Timesin kriitikot valitsivat elokuvan vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta maailmassa.[9]
Lähteet
↑ abDeming, Mark: Touch of EvilAllmovie.com. Viitattu 27.10.2010. (englanniksi)
↑Fränti, Mikael: Welles tunkeutuu pahan sydämeen 50-luvun hienoimmassa filmissään. Helsingin Sanomat, 9.11.1996, s. D 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
↑ abArto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 27.4.2011, sivu D 7
↑The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.