Paanajärvi (ven. Па́анаярви, Па́на-ярви, myös Па́нозеро, Panozero) on järvi Louhen piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä.
Itä-länsi-suunnassa pitkä ja kapea järvi sijaitsee syvässä rotkolaaksossa ja muodostaa laajentuman Suomen puolelta alkavaan Oulankajokeen, joka laskee luoteesta järven länsipäähän ja virtaa edelleen kaakkoon järven itäpäässä olevasta luusuasta.[1]
Järvi jää kokonaisuudessaan 1990-luvulla perustetun Paanajärven kansallispuiston sisälle.[2]
Vesistösuhteet
Järvi kuuluu Vienanmereen laskevaan Koutajoen vesistöön ja tämän sisällä Suomen puolelta Sallasta alkunsa saavan ja Venäjän puolella Karjalan tasavallassa Pääjärveen laskevan Oulankajoen valuma-alueeseen. Oulankajoki laskee järveen lännestä lähellä Suomen rajaa ja jatkaa kulkuaan järven itäpäästä kohti Pääjärveä.[3][4][5] Järven pinta on noin 132 metriä meren pinnan yläpuolella.[6]
Lähivaluma-alue
Järven läpi virtaavan Oulankajoen ohella järveen laskee viisi pienempää jokea:
- Pohjoisesta järven länsipäähän laskee Tervajoki eli Sovajoki (valuma-alue 432 km²). Valuma-alueen suurimpia järviä ovat muiden muassa Sovajärvi, Sieppijärvi, Rovajärvi ja Hangasjärvi. Pääosa joen valuma-alueesta kuuluu Paanajärven kansallispuistoon ja pieni osa lännessä ulottuu Suomen puolelle.[2][3][4][7]
- Pohjoisesta järven pohjoisrannan länsiosan keskivaiheille laskee Mäntyjoki (valuma-alue 48,5 km²).[7] Joessa sijaitsee luonnonnähtävyytenä tunnettu Mäntykoski.[8] Joki virtaa lännestä Paanajärven pohjoispuolisen Mäntytunturin sivuitse kokonaan Paanajärven kansallispuistossa.[2][7]
- Pohjoisesta järven pohjoisrannan itäosan keskivaiheille laskee Malinajoki (valuma-alue 22,5 km²). Kokonaan Paanajärven kansallispuistossa.[3][7]
- Pohjoisesta järven itäpäähän laskee Mutkajoki eli Astervajoki (valuma-alue 95,6 km²). Lähes kokonaan Paanajärven kansallispuistossa.[3][7]
- Etelästä järven etelärannan länsiosan keskivaiheille laskee Selkäjoki (valuma-alue 86,7 km²). Kokonaan Paanajärven kansallispuistossa.[3][7]
Historiaa
Järvi sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla Sallan–Kuusamon alueella.[9][10] Suomeen kuuluessaan se oli Suomen toiseksi syvin järvi (128 metriä, syvin oli Laatokka 225 metriä) ja syvin kokonaan Suomeen kuuluva järvi (Laatokka oli jaettu Suomen ja Neuvostoliiton kesken).
Entisen Paanajärven kylän keskus sijaitsi järven länsipäässä Oulankajoen suulla. Valtakunnanraja ennen sotia kulki järven itäpäässä lyhyen matkan järven rantaa myöten.[9][10]
Lähteet
- Koutaniemi, Leo & Kuusela, Kalevi & Shustov, Juri: Thermal stratification in Paanajärvi, northern Republic of Karelia, Russia. Julkaisussa: Fennia 177:1, s. 27-35. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 1999. (englanniksi)
- Koutaniemi, Leo & Kuusela, Kalevi: Water chemistry in Lake Paanajärvi and inflowing rivers, NW Russian Karelia. Julkaisussa: Fennia 184:2, s. 121-132. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura, 2006. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 19.11.2019). (englanniksi)
- Koutaniemi, Leo: Pitkin poikin Kuusamoa. Kuusamo: [Kiviniemi], 2018. ISBN 978-952--94-1275-4
Viitteet