Pōmare II
Tahitin kuningas
Valtakausi	1803–1821
Edeltäjä	Pōmare I
Seuraaja	Pōmare III
Syntynyt	n. 1782
Kuollut	7. helmikuuta 1821 Mo‘orea, Tahitin kuningaskunta
Lapset	3
Isä	Pōmare I
Äiti	Tetua-nui-rei-a-ite Ra‘iatea-i-Nu‘urua

Pōmare II (n. 1782 – 7. joulukuuta 1821) oli Tahitin kuningas vuosina 1803–1821.

Pōmare II, oikealta nimeltään Tu-nui-ea’a-i-te-Atua, syntyi vuonna 1782 Pōmare I:n ja tämän kuningattaren Tetua-nui-rei-a-ite Ra‘iatea-i-Nu‘uruan vanhimmaksi pojaksi.^[1]

Pōmare II oli naimisissa kahdesti. Ensimmäinen avioliitto solmittiin Papearin päällikön Tetua-nui Taro-vahinen kanssa, mutta tämä kuoli vuonna 1806. Kolme vuotta myöhemmin Pōmare meni naimisiin kahden naisen kanssa (Teri‘ito‘oterai Teremoemoe ja Teri‘itari‘a), jotka olivat sisaruksia keskenään ja Raiatean päällikön tyttäriä.^[2] Teri‘ito‘oterai Teremoemoen kanssa Pōmare sai kolme lasta:^[1]

• Pōmare IV
• Teinaiti (kuoli nuorena)
• Pōmare III

Pōmare II julistettiin kuninkaaksi isänsä kuoltua 13. helmikuuta 1791.^[1] 15. marraskuuta 1815 Pōmare II otti itselleen tittelin Tahitin ja Mo‘orean kuningas kristinuskon Jumalan nimissä.^[3]

Pōmare II kääntyi kristinuskoon ja otti kasteen vuonna 1819.^[4] Hän myös hyödynsi kristinuskoa muun muassa kuningaskuntansa lakien perustana.^[5]

Brittiläisten lähetyssaarnaajien tuella Pōmare II:n onnistui nousemaan muiden paikallisten päälliköiden yläpuolelle ja lujittamaan asemansa Tahitin kuninkaana.^[4] Vuonna 1819 hänestä tuli nimellisesti myös Raevavaen ja Tubuain saarten hallitsija.^[6]

Pōmare II kuoli 7. joulukuuta 1821 Mo‘orealla.^[1]

• Kirk, Robert W. (2012): Paradise Past: The Transformation of the South Pacific, 1520–1920, McFarland & Company, Inc.,  ISBN 978-0-7864-9298-5.
• Teissier, Raoul (1978): "Chefs et notables des Établissements Français de l'Océanie au temps du protectorat: 1842–1850", Bulletin de la Société des Études Océaniennes (202), Société des Études Océaniennes, OCLC 9510786.