Vuonna 2011 Oulun rauhanyhdistyksellä oli noin 1 800 jäsentä. Lisäksi toimitalolla käy viikoittain useita satoja muiden rauhanyhdistysten jäseniä, kuten Oulussa opiskelevia nuoria.[3] Oulun rauhanyhdistys on jäsenmäärältään Suomen suurin rauhanyhdistys.[4]
Varhaisimmat tiedot lestadiolaisuudesta Oulussa ovat vuodelta 1895, jolloin Ouluun tuotiin useita saarnamiehiä vankikyydillä. Tunnetuin lestadiolaisvanki oli raittiusasiamies Heikki Parkajoki.[5]
Varsinaisesti lestadiolaisuus saapui Ouluun 1860-luvulla. Seuratoiminta käynnistyi Länsipitkäkadun varrella 1863 Sofia Ollikaisen mökissä. Ensimmäisiä oululaisia saarnaajia olivat Juho Koistinen, Yrjö Sjöring sekä Juho Oskari Sandström. Seuraavina vuosina seuratoiminnan keskuspaikaksi muodostui nikkarinverstas Kuusiluodossa.[5]
1870-luvulla lestadiolaisten piiriin tuli myös säätyläisiä, esimerkiksi Fredrik Mauritz Hellmanin perhe, ja Hellmanien kodista tuli Oulun liikkeen kotipaikka. Vuonna 1875 ostettiin Pikku-Uudenkadun varrelta kapakka, joka muutettiin seurahuoneeksi.[5]
Vuonna 1887 lestadiolaisten määräksi arvioitiin Oulussa 500–600. Rauhanyhdistyksen perustava kokous pidettiin 28. lokakuuta1895. Kokouskiinteistö saatettiin yhdistyksen nimiin. Vuonna 1899 lestadiolaiseen liikkeeseen kuului Oulussa noin 1 000 ihmistä.[5]
Kontinkankaan toimitalo
Rauhanyhdistyksen toimitalo rakennettiin Kontinkankaan Professorintielle 1982. Toimitalo on peruskorjattu vuosina 2010–2011, minkä jälkeen rakennuksen kerrosala on 4 060 neliötä. Ulkopuolisten urakoitsijoiden lisäksi peruskorjaus tehtiin osin myös talkootyönä. Hankkeen kustannusarvio oli 5,4 miljoonaa euroa.[3]
