Osma on kielitieteellinen termi. Se on lyhennys lausekkeesta objektin sijainen määrän adverbiaali. Osma on adjunkti, eli lause ei koskaan "vaadi" sitä.

Syntaksinsa kannalta osma käyttäytyy kuin objekti. Sen sija muun muassa vaihtelee negatiivisen ja affirmatiivisen lauseen välillä, kuten esimerkeissä (1a) vs. (1b) ja (2a) vs. (2b), mikä on suomen objektin määrittämisen kriteereitä.

(1a) Luin tunnin. (2a) Juoksin kaksi kilometriä.

(1b) En lukenut tuntia. (2b) En juossut kahta kilometriä.

Osma ei kuitenkaan ole objekti, sillä se voi liittyä myös intransitiivisiin lauseisiin, kuten esimerkissä (2a), tai lauseisiin, joilla on jo objekti, kuten esimerkissä (3).

(3) Luin kirjaa kolme tuntia.

Osma ilmaisee nimensä mukaisesti "määrää", esimerkiksi ajan tai matkan kestoa.^[1] Osma voidaan siis lukea adverbiaalien alalajina määrän adverbiaaleihin.

Vaikka osma on vahvasti fennistiikan termi, vastaavaa ilmiötä esiintyy muissakin kielissä. Esim. englannissa osma voidaan ilmaista joko kuten objektia, eli prepositiotta, tai preposition "for" ympärille rakentuvalla prepositionlausekkeella.

(4) I ran (for) two hours.