Ollie (alun perin ollie pop) on yleisimpiä rullalautailutemppuja. Nykyiseen muotoonsa ollien kehitti Rodney Mullen vuonna 1981.^[1] Tempun vaikutus rullalautailuun on ollut suuri, sillä se mahdollisti hyppäämisen tasamaalta.

Kokeneet rullalautailijat voivat suorittaa ollien lähes mistä tahansa jalkojen asettelusta, mutta yleensä se aloitetaan asettamalla takajalka lähelle laudan takareunaa, tailille, ja etujalka hieman laudan keskikohtaa edemmäs. Tästä asennosta ponnistetaan takajalalla, jolloin laudan tail osuu maahan ja saa laudan nousemaan ilmaan samanaikaisesti lautailijan kanssa. Tämän jälkeen lautaa voidaan ohjata sen karhean pinnan, gripin, ansiosta hieman korkeammalle nostamalla jalkoja lähemmäs keskivartaloa. Tämän vaiheen jälkeen lauta tulisi palauttaa vaakasuoraan asentoon jalkojen asentoa muuttamalla, jolloin ollie on korkeimmillaan, ja on aika aloittaa laskeutuminen, ländääminen. Ländääminen pyritään tekemään trukkiruuvien kohdalle, jotta tärähdys olisi mahdollisimman pieni, eikä lauta vahingoittuisi. Erityisesti korkealta laskeuduttaessa huono ländääminen saattaa aiheuttaa laudan katkeamisen ja johtaa kaatumiseen.

Rullalautailun alkuvaiheessa lautailija joutuu päättämään, harjoitteleeko hän kulkemaan vasen vai oikea jalka edellä. Tätä kutsutaan stanceksi tai stänssiksi. Regular stanceen päätyvät kulkevat vasen jalka edellä, goofy stancella lautailevat taas oikea jalka edellä.
Yleensä jompikumpi tapa tuntuu alusta asti luontevammalta. Temppujen kuvailussa etujalalla tarkoitetaan lautailijan valitseman stänssin mukaista etujalkaa.

Switch ollie tehdään vastakkaiselta stänssiltä, kuin ollie. Lautailija joutuu siis ponnistamaan etujalallaan, jota hän normaalisti käyttäisi laudan ohjailuun ilmalennon aikana, ja suorittamaan etujalan tehtävät ponnistusjalallaan. Tämä tuo temppuun huomattavaa lisävaikeutta, ja sitä voisikin verrata väärällä kädellä kirjoittamiseen.

Nollie tehdään samaan suuntaan kuin ollie, mutta ponnistaminen tapahtuu etujalalla laudan etuosasta. Myös nolliessa lautailija joutuu käyttämään jalkojaan vastoin niiden yleistä tehtävää.

Fakie ollie tehdään samaan suuntaan kuin switch ollie, mutta ponnistaminen tapahtuu laudan etuosasta. Lautailija voi siis käyttää ponnistamiseen valitsemansa stancen takajalkaa, mikä helpottaa temppua huomattavasti verrattuna switch ollieen ja nollieen.