Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut nuorisotyön peruspalveluna tarkoittaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja huolenaiheissa, nuoren henkilökohtaista neuvontaa lähipalveluna sekä erilaisissa verkkoympäristöissä ja -palveluissa. Yhä enemmän palveluita tuotetaan monialaisesti ja monikanavaisesti digitaalisissa toimintaympäristöissä. Palvelut tukevat kasvua ja heidän vertaistoimintaa, osallistumista ja vaikuttamista sekä nuorten toimimista sisällöntuottajina ja aktiivisina palvelujen kehittäjinä. Tiedotuksella ja neuvonnalla autetaan nuoria toteuttamaan pyrkimyksiään, toiveitaan ja haaveitaan. Samalla tuetaan nuorten identiteetin kehittymistä ja itsenäistymistä sekä nuorten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan vastuullisina kansalaisina. Nuorten lisäksi palveluiden asiakkaina ovat vanhemmat ja nuorten parissa työskentelevät.^[1]

Nuorten tieto- ja neuvontatyön toimijat kunnissa ja järjestöissä tuottavat nuorille suunnattuja matalan kynnyksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja. Palveluita toteutetaan fyysisissä palvelupisteissä ja -keskuksissa sekä verkkopalveluissa, jotka toimivat joko paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. Nuoret voivat myös itse toimia palveluissa vertaistiedottajina ja -neuvojina toisilleen.^[2]

Suomessa työmuotoa ohjaavat yhteiskunnalliset linjaukset ja nuorisopolitiikka. Nuorisolaki (2017) vaikuttaa osaltaan Suomessa tehtävään nuorten tieto- ja neuvontatyöhön. Nuorisolain mukaiset palvelut sitoutuvat sen tavoitteisiin. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi nuorisolaki (1285/2016) kumoaa aiemman nuorisolain (72/2006). Suuntaviivoja ja tavoitteita työlle asettaa myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Vahva työmuodon linjaaja on Euroopan unionin nuorisopolitiikan valkoinen kirja, erityisesti toimenpiteet nuorten mahdollisuuksista hyödyntää nuorten tieto- ja neuvontapalveluita sekä nuorten osallistuminen. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on määritelty Euroopan unionin nuorisopolitiikassa keskeiseksi strategiseksi kehittämisalueeksi. Lisäksi työmuotoa ohjaavat Euroopan neuvoston suositus nuorisotiedotuksesta (uusi suositus julkaistu vuonna 2010) sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden eurooppalaisen kattojärjestö ERYICAn työmuodon eurooppalaiset periaatteet. Suositukset sekä periaatteet löytyvät osoitteesta www.eryica.org

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita on Suomessa edistänyt ja tukenut nuorisoalan osaamiskeskustoimija Koordinaatti. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti tehtävän Oulun kaupungille vuonna 2006. Opetus- ja kulttuuriministeriön periaatepäätöksellä Koordinaatti nimettiin yhdeksi valtakunnallisen nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskusrakenteen toimijaksi elokuussa 2010.^[3] Koordinaatti on toiminut valtakunnallisena nuorisoalan osaamiskeskustoimijana kolmessa konsortiossa Valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikkaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Osaamiskeskusten toiminta on päättynyt 31.3.2024.

Koordinaatti tehtävänä oli seurata nuorten elämää koskevia yhteiskunnallisia muutoksia sekä erityisesti huomioiden nuorisopoliittiset linjaukset ja kehittämisohjelmat. Tavoite on ollut toteuttaa alueellisesti ja seudullisesti tasa-arvoiset sekä laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut koko Suomeen eri välineitä, menetelmiä ja toimintaympäristöjä hyödyntäen.