Notts County FC

Notts County
Koko nimi Notts County Football Club[1]
Lempinimet The Magpies[1]
Perustettu 1862[1]
Kenttä Meadow Lane,
Nottingham[1]
– kapasiteetti 19 588[1]
Sarja EFL 2
Puheenjohtaja Christoffer Reedtz[2]
Päävalmentaja Neal Ardley
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu

Notts County Football Club on jalkapalloseura Nottinghamista Englannista. Seura on perustettu vuonna 1862, ja se oli vuoteen 2019 asti maailman vanhin ammattilaissarjassa pelaava jalkapalloseura.[3] Seura on pelannut kaudesta 2019–2020 alkaen Englannin viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla, National Leaguessa.

Notts County osallistui FA Cupiin ensimmäisen kerran 1877 ja selviytyi välieriin 1883 ja 1884. Seurassa pelasi 1880-luvun alkupuolella samanaikaisesti kahdeksan Englannin maajoukkuepelaajaa. Notts County kuului Englannin liigan perustajajäseniin 1888. Kaudella 1890–1891 seura sijoittui liigassa kolmanneksi ja selviytyi FA Cupin finaaliin, jonka hävisi Kennington Ovalilla Blackburnille 1–3.[3]

Notts County saavutti toistaiseksi ainoan FA Cupin mestaruutensa 1894 kukistettuaan Goodison Parkilla pelatussa loppuottelussa Boltonin 4–1. Seura oli pudonnut edelliskaudella 2. divisioonaan ja siitä tuli näin ollen ensimmäinen FA Cupin voittanut kakkosdivisioonaseura. Kaudella 1896–1897 Notts County voitti 2. divisioonan mestaruuden ja nousi useiden "testiotteluiden" jälkeen takaisin pääsarjaan. Kaudella 1899–1900 seura sivusi parasta liigasijoitustaan ollen kolmas.[3] Notts County jäi kaudella 1904–1905 1. divisioonan viimeiseksi 18 pisteellä, joka oli kuusi pistettä vähemmän kuin toiseksi viimeiseksi sijoittuneella Buryllä. Joukkue ei kuitenkaan pudonnut 1. divisioonasta, sillä divisioona laajeni seuraavalla kaudella 18 joukkueesta kahteenkymmeneen joukkueeseen.[4][5][6]

Notts Countyn kotikenttinä toimivat alkuvuosikymmeninä TrentBridge, Meadows Cricket Ground ja Castle Cricket Ground sekä paikallisvastustaja Nottingham Forestin kentät Town Ground ja City Ground. Vuodesta 1910 Notts County on pelannut kotiottelunsa Meadow Lanella.[3]

Notts County jäi kaudella 1912–1913 1. divisioonan toiseksi viimeiseksi 23 pisteellä ja putosi kauden päätteeksi 2. divisioonaan, mutta voitti seuraavalla kaudella 2. divisioonan mestaruuden ja palasi pääsarjaan. Se putosi jälleen 1920, kun kausi oli päättynyt toiseksi viimeiseen tilaan ja nousi takaisin kauden 1922–1923 päätteeksi. Notts County jäi 1. divisioonan viimeiseksi ja putosi jälleen 1926, vaikka oli kaudella 1924–1925 sijoittunut yhdeksänneksi, ja johtanutkin sarjaa kauden alussa. Keväällä 1930 Notts County putosi 3. divisioonan etelälohkoon, palasi seuraavalla kaudella, mutta putosi uudelleen 1935.[3][4]

Notts County hankki Englannin maajoukkuepelaaja Tommy Lawtonin marraskuussa 1947, ja seuraan siirtyivät myös Jackie Sewell ja Tommy Deans. Seuraavien kahdeksan kauden aikana Meadow Lanen yleisökeskiarvot olivat suurimmat seuran historiassa. Kaudella 1949–1950, Notts Countyn noustessa toiseen divisioonaan, yleisökeskiarvo oli yli 34 000 katsojaa. Ennätysyleisö, 47 000, oli ottelussa York Cityä vastaan 1955.[3]

Notts Countyn kapteenin Leon Leutyn kuolema oli käännekohta, jota seurasivat putoamiset ensin kolmanteen, sitten neljänteen divisioonaan. Seura palasi kolmanteen divisioonaan, mutta putosi pian takaisin neljännelle sarjatasolle ja 21. syyskuuta 1968 se oli nelosdivisioonassa viimeisenä.[3]

Jimmy Sirrelin tultua Notts Countyn valmentajaksi seura nousi kauden 1970–1971 päätteeksi 3. divisioonaan ja kaksi vuotta myöhemmin 2. divisioonaan. Keväällä 1981 Notts County palasi 55 vuoden tauon jälkeen 1. divisioonaan. Kauden 1981–1982 avausottelussa se voitti hallitsevan liigamestarin Aston Villan vierassa 1–0 ja kauden kohokohtiin kuului lisäksi 2–0-vierasvoitto paikallisvastustaja Nottinghamista. Seuraan siirtyi myös maajoukkuepelaajia, Algerian Rachid Harkouk, Nigerian John Chiedozie ja Suomen Aki Lahtinen. Joukkue sijoittui sarjassa 15:nneksi.[3]

Notts County putosi kolmen pääsarjakauden jälkeen 2. divisioonaan keväällä 1984 ja vuotta myöhemmin saman tien 3. divisioonaan, ja myös seuran taloudellinen tilanne oli tukala. Neil Warnockin tultua joukkueen valmentajaksi Notts County kukisti keväällä 1990 – historiansa ensimmäisellä Wembleyn vierailulla – 3. divisioonan nousukarsintafinaalissa Tranmeren 2–0 nousten 2. divisioonaan. Seuraavalla kaudella se eteni jälleen nousukarsintafinaaliin, jossa kukisti Brightonin 3–1 palaten 1. divisioonaan. Lisäksi seura eteni FA Cupissa puolivälieriin pudotettuaan viidennellä kierroksella Manchester Cityn 1–0 ennen kuin hävisi Tottenhamille 1–2.[3]

Notts County putosi pääsarjasta yhden kauden jälkeen 1992 ja keväällä 1995 se putosi kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle, 2. divisioonaan. Se selviytyi kahdesti peräkkäin Wembleylle Anglo-Italian Cupin loppuotteluun: hävittyään 1994 Brescialle 0–1 se voitti 1995 Ascolin 2–1. Seuraavalla kaudella Notts County hävisi 2. divisioonan nousukarsintafinaalin Bradfordille, mutta putosi keväällä 1997 kolmanteen divisioonaan. Seuraavalla kaudella se kuitenkin palasi takaisin 2. divisioonaan. 2000-luvun alkuvuosina seura oli lähellä konkurssia, ja keväällä 2004 se putosi jälleen neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle.[3] Kaudella 2009-2010 Notts County sijoittui Englannin 2. divisioonassa ensimmäiseksi ja nousi 1. divisioonaan[7]. Keväällä 2015 seura putosi neljännelle tasolle kakkosliigaan. Pudottuaan vuonna 2019 viidennelle sarjaportaalle seura menetti samalla asemansa maailman vanhimpana ammattilaisseurana paikalliskilpailija Nottingham Forestille.

Lähteet

  1. a b c d e Club info www.nottscountyfc.co.uk. 13.12.2010. Viitattu 30.4.2010. (englanniksi)
  2. Staff directory www.nottscountyfc.co.uk. Viitattu 28.11.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j The History of Notts County www.nottscountyfc.co.uk. 7.5.2009. Viitattu 7.7.2009. (englanniksi)
  4. a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172. Otava, 1970.
  5. Felton, Paul & Spencer, Barry: England 1904/05 RSSSF. 11.11.1999. Viitattu 30.10.2016.
  6. Felton, Paul & Spencer, Barry: England 1905/06 RSSSF. 11.11.1999. Viitattu 30.10.2016.
  7. League Two uk.eurosport.yahoo.com. Viitattu 30.4.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla